Siirry sisältöön
Yhteystiedot Asioi verkossa Haku

Vuonna 1927 valmistuneen rakennuksen historia kytkeytyy meijeritoiminnan ja osuustoiminta-aatteen nousuun Asikkalassa.

Meijeritoiminnan käynnistyminen Asikkalassa

Kaupunkiasutuksen lisääntyessä ja voin kulutuksen kasvaessa Asikkalastakin kuljetettiin kotona kirnuttua voita 1870-luvulla myytäväksi Turkuun, Hämeenlinnaan, Porvooseen ja jopa Pietariin.

Eräät asikkalalaiset maatilat ryhtyivät 1880-luvulla pitämään entistä suurempia lypsykarjoja ja perustivat usein myös varsin yksinkertaisin laittein toimivia tilameijereitä. Yhteistoimintaa ryhdyttiin miettimään 1890-luvulla meijeritoiminnan tehostamiseksi, sillä esimerkiksi vuonna 1896 Asikkalassa toimi jo 15 meijeriä. Vuonna 1902 aloittikin toimintansa Vääksyssä myllyrakennuksessa vesivoimaa käyttövoimana hyödyntävä Asikkalan osuusmeijeri, joka oli ensimmäinen osuusmeijeri koko Hämeessä. Osittain kilpailevasta toiminnasta aiheutuvien taloudellisten vaikeuksien ja lopulta maidon puutteen vuoksi meijeri sulki ovensa vuonna 1918, ja osuuskunta purettiin.

Osuusmeijeristä eri vaiheiden kautta Päijännetaloksi

Vuonna 1926 aika oli jälleen kypsä yhteenliittymiselle ja tuolloin perustettiin Länsi-Asikkalan osuusmeijeri, jonka sijoituspaikasta käytiin kiivasta keskustelua. Kompromissina meijeri rakennettiin Vääksyyn, ja rakennus tunnetaan nykyisin Päijännetalona. Rakennus edustaa tyypillistä 1920-luvun meijeriarkkitehtuuria. Meijerin toiminta käynnistyi joulukuussa 1927.

Samoihin aikoihin 1920-luvun jälkipuoliskolla laajennettiin paikallisen kartanomeijerin toimintaa Kalkkisissa osuusmeijeriksi, ja myös Urajärvelle perustettiin osuusmeijeri. Urajärven meijerin toiminta päättyi vuonna 1956, koska meijerin ostanut Tuottajan Maito ei jatkanut enää sen toimintaa.

Länsi-Asikkalan osuusmeijerin vointuotanto kasvoi alkuvuosien jälkeen nopeasti 300 000 kiloon vuodessa lukuun ottamatta sotavuosia. Lisäksi 1950-luvun puolivälissä alettiin valmistaa Kanavapiimää, joka oli hyvin suosittu tuote kymmenen vuoden ajan. Kun Länsi-Asikkalan ja Kalkkisten osuusmeijerit liitettiin Lahden Seudun Meijeriosuuskuntaan vuonna 1968, vointuotanto keskitettiin Vääksyyn, ja sen tuotanto kasvoi miljoonaan kiloon vuodessa. Sen sijaan Kalkkisten osuusmeijerin toiminta lopetettiin vuonna 1971.

Vointuotannon päätyttyä Vääksyssä vuonna 1987 rakennus oli Asikkalan paloaseman käytössä vuoteen 1995 saakka. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi kierrätyskeskus ja pienyrityksiä, kuten metallialan yritys Etelä-Päijänteen höyrylaiva- ja konekorjaamo.

Vuonna 2001 rakennus uudistettiin perusteellisesti näyttely- ja matkailukäyttöön Päijännetaloksi, jossa tällä hetkellä toimii Asikkalan kunnan matkailuinfo pysyväisluonteisine ja vaihtuvine näyttelyineen, Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo, Salpausselkä Geopark -infopiste ja Kanavan Panimo.

Meijerin läheisyyteen vuonna 1960 valmistuneessa piharakennuksessa käynnistettiin piakkoin valmistumisen jälkeen mehustamo, joka oli suosittu lisäpalvelu ja jota käytettiin Asikkalan maa- ja kotitalousnaisten hoitamana aina 2000-luvulle saakka. Nykyisin piharakennuksessa toimii erilaisia käsityöpajoja ja pieniä puoteja.