Haja-asutusalueen jätevedet
Myös vesihuoltoverkoston ulkopuolella jätevedet on puhdistettava ennen maaperään päästämistä. Useimmiten tämä tarkoittaa kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) tuli voimaan 3.4.2017. Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia käyttökuntoisia jätevesijärjestelmiä. Jätevesijärjestelmään kuuluvien rakennusten sijainti määrää, milloin järjestelmän on täytettävä jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset.
Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevalla alueella tai pohjavesialueella on jätevesien käsittelyjärjestelmän tullut täyttää perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Etäisyys määritetään rakennuksen seinään ja huomioon otetaan rakennukset, joissa muodostuu talousjätevesiä.
Asikkalassa pohjavesialueilla ja ranta-alueilla (100 m vesistöstä) jätevesien käsittelyn pitää puhdistaa orgaanisesta aineesta vähintään 90 %, fosforista vähintään 85 % ja typestä vähintään 40 %. Käytännössä tämä tarkoittaa että mustia jätevesiä eli vessavesiä ei saa imeyttää ranta-alueilla eikä pohjavesialueilla vaan ne tulee johtaa umpisäiliöön.
Muilla kuin pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytettävä perustason puhdistusvaatimus vasta muun remontin yhteydessä. Tällaisia remontteja ovat mm. vesikäymälän rakentaminen tai vesi- ja viemärilaitteistoa koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan, sekä rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.
Näillä alueilla riittää orgaaniselle ainekselle vähintään 80 %, fosforista vähintään 70 % ja typelle vähintään 30 % puhdistustaso.
Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei ole toimintakuntoinen, se tulee uusia viipymättä.
Muita vaatimuksia
Jokaiselta kiinteistöltä, josta syntyy jätevettä, tulee löytyä selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvitys on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityksen on sisällettävä seuraavat asiat:
- tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista;
- arvio muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen.
Uudemmissa rakennuksissa on rakennuslupahakemuksen yhteydessä tullut toimittaa jätevesisuunnitelma. Jätevesisuunnitelma korvaa jätevesiselvityksen.
Saarikiinteistöille on oma kevyempi selvityslomake. Sitä voi tapauskohtaisesti hyödyntää myös muilla kantovedellisillä kiinteistöillä.
Kun jätevesikäsittelyjärjestelmän saneeraus tai uuden rakentaminen on ajankohtainen, tulee laatia jätevesisuunnitelma. Ennen jätevesijärjestelmän saneerausta tai rakentamista kunnan rakennusvalvontaan toimitetaan toimenpideilmoitus tai toimenpidelupahakemus, joiden liitteeksi vaaditaan suunnitelma jätevesijärjestelmästä.
Toimenpidelupa vaaditaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmän muuttamiseksi tai rakentamiseksi. Muilla alueilla riittää toimenpideilmoitus.
Jätevesisuunnitelma korvaa edellä mainitun jätevesiselvityksen. Jätevesisuunnitelman tulee sisältää haja-asutuksen jätevesiasetuksen (2017/157) 6 §:ssä vaaditut asiat:
- tiedot muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta
- tiedot jätevesijärjestelmästä ja sen mitoituksesta
- tiedot asemapiirroksena jätevesijärjestelmän putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista, hoito- ja huoltokohteiden sijainnista ja niiden saavutettavuudesta, jätevesijärjestelmän ja jätevesien vaikutuspiirissä sijaitsevista rakennuksista, talousvesikaivoista ja muusta vedenotosta, pinta- ja pohjavesistä sekä muusta maankäytöstä
- tarvittaessa arvio jätevesijärjestelmän toiminnasta, kun pinta- ja pohjavesi ovat korkeimmillaan
Jätevesisuunnitelma on suositeltavaa teettää ammattitaitoisella jätevesisuunnittelijalla.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa tulee huomioida ympäristönsuojelumääräysten 5 §:ssä annetut suojaetäisyydet:
- Talousvesikaivo tai maalämpö: 50 m (kaikkien vesien käsittely), 20 m (harmaiden vesien käsittely)
- Vesistö: 25-30 m (kaikkien vesien käsittely), 20 m (harmaiden vesien käsittely)
- Oja: 10 m (kaikkien vesien käsittely), 5 m (harmaiden vesien imeytys)
- Asuinrakennus: 5 m
- Tontin raja: 5 m
Pääsääntöisesti jätevesien imeytys-/purkupaikan tulee sijaita talousvedenottamon alapuolella. Lisäksi suojaetäisyys imeytyspinnasta pohjaveden ylimpään pintaan tai kallioon tulee olla vähintään 1 m.
Hyvin hoidettu kuivakäymälä on lähtökohtaisesti suositelluin ratkaisu loma-asunnon käymäläratkaisuksi. Kuivakäymälä on rakennettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi haittaa ympäristölle eikä terveydelle.
Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 5 m lähemmäs naapurikiinteistön rajaa eikä 20 m lähemmäs vesistöä. Kuivakäymälän astian on oltava aina vettä läpäisemättömällä alustalla. Käymälän koko ja rakenteet on mitoitettava siten, että jätteet eivät valu maaperään tai muualle ympäristöön. Kuivakäymälässä on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi.
Poikkeustapaukset
Jos jätevesijärjestelmän tehostaminen on kohtuutonta, ympäristölautakunta voi myöntää poikkeuksen puhdistustasovaatimusten noudattamisesta laissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Poikkeus voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeushakemus toimitetaan ympäristönsuojelusihteerille.
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat ilman hakemusta kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011 eli syntyneet ennen 9.3.1943. Jätevedet on kuitenkin aina puhdistettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Ikäpoikkeus ei koske seuraavia tilanteita:
- uudisrakennus
- vapaa-ajan asunto
- jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle edellä mainitun ikärajan
- jos kiinteistöllä asuu edellä mainitun ikärajan ylittävä henkilö, mutta kiinteistön omistaa joku muu
- jätevesijärjestelmä ei ole toimintakuntoinen.
Hajajätevesiasetus ei koske kiinteistöjä, joilla on ainoastaan kantovesi. Näiden kiinteistöjen ei tarvitse hakea poikkeusta hajajätevesiasetuksen puhdistustasovaatimuksista, mutta selvitys jätevesijärjestelmästä tulee silti olla.
Kantovedeksi voidaan tulkita myös ns. kesävesi joka johdetaan järvestä saunalle putkea pitkin. Mikäli vesi johdetaan kaivosta ja rakennuksessa on lämminvesivaraaja ja/tai suihku, ei veden käytön katsota olevan enää vähäistä. Silloin kyse ei ole enää kantovedestä, vaikka vettä käytettäisiin vain kesällä.
Kantovedellisissä rakennuksissa vedet eivät saa valua suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää hallitusti maaperään. Jätevedet tulee johtaa esimerkiksi kivipesään, saunapalloon tai imeytyskaivoon vähintään 10 metrin etäisyydellä rannasta.
Yhteystiedot
Käyntiosoite
Asikkalantie 21, 17200 Vääksy
Yhteyshenkilöt
Ympäristönsuojelusihteeri /
Ympäristötarkastaja
ymparisto@asikkala.fi