Siirry sisältöön
Yhteystiedot Asioi verkossa Haku

Suomalainen aloittaa saunomisen jo vauvana ja jatkaa sitä niin pitkään kuin suinkin vain kykenee. Nykyään saunomiseen kuuluu monessa suomalaiskodissa vihtominen, hyvä saunajuoma ja rentoutuminen. Usein saunassa vietetään pitkä tovi, ja välillä käydään ulkona vilvoittelemassa. Kesällä pulahdetaan järveen, talvella piipahdetaan avannossa tai kierähdetään lumihangessa.

Sauna kuuluu ja on aina kuulunut vahvasti suomalaiseen kulttuuriin, mutta entisaikoina sillä on ollut lukuisia, nykykäytöstä huomattavasti poikkeavia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Saunassa on synnytty, kuoltu, hierottu sopua ja sen parantavaan voimaan on uskottu vahvasti. 

Ensimmäiset saunat Suomessa olivat maakuoppia, joiden peittona toimi eläinten nahka. Maakuoppasaunat olivat käytössä jo kymmenentuhatta vuotta sitten jääkauden päättyessä. Nykyään telttasaunat ovat lähin vastine entisajan saunalle.

Lehmonkarjen Saunamaailma Lehmonkarjen Saunamaailma

Lehmonkärjen saunamaailma

Valtakunnallisesti palkittu ainutlaatuinen neljän saunan kokonaisuus Päijänteen rannalla tarjoaa upean elämyksen. Saunamaailmaan mahtuu jopa 100 saunojaa yhtäaikaa.

Saunapaviljonki Päijänteen rannalla

Kanavalahden satamassa Majakkapaviljongin vieressä sijaitsee äskettäin valmistunut Saunapaviljonki, joka tarjoaa modernit 20 hengen tilat niin kokous- kuin saunavieraille. Saunalta pääsee helposti pulahtamaan Päijänteen aaltoihin.

Asikkalan liikuntahallin saunalla (Asikkalantie 14) lenkkisaunavuoro miehille:

Tiistaisin ja torstaisin klo 16

Luonnonkaunis Asikkala

Saunarituaalit ennen muinoin Suomessa  

Entisaikojen ihmisille loitsut olivat keino ymmärtää mysteerejä ja selittää maailmaa. Suomalaiseen hääperinteeseen kuului morsiamen saunottaminen ennen häitä. Saunarituaalin tarkoitus oli niin kaunistautua kuin valmistaa morsianta uuteen elämänvaiheeseen ja symbolisesti luopua vanhasta. Morsiussauna koristeltiin oljilla tai lehtipuun oksilla, ja lauteita peittivät puhtaat lakanat. Kylvettäjinä olivat yleensä morsiamen ystävättäret tai varta vasten tehtävään pyydetty vanhempi nainen.  

Pakanallisessa perinteessä sauna oli paikka, jossa oli epätavallisen vahva yhteys kuoleman jälkeiseen maailmaan. Saunan luonne muuttui vuorokauden aikana. Kylpeminen tuli suorittaa päiväsaikaan, sillä yön uskottiin kuuluvan vainajille ja muille tuonpuoleisille olennoille.  Saunatontun tai saunahaltijan tehtävä oli huolehtia saunasta ja taata hyvä saunominen, mutta samalla se määräsi saunomisen rajat ja rankaisi niiden rikkomisesta. 

Suomalainen saunaperinne nimettiin toistaiseksi ainoana Suomesta olevana kohteena Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020. 

Juhannustaiat

Vanhassa talonpoikaiskulttuurissa juhannus oli erityinen saunomisajankohta.  Silloin saunottiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuilla tai tuoreilla lehvillä. Juhannukseen on myös erityisesti liitetty lemmentaiat, ja taikoja liittyy myös saunaan: 

Saunan parantava voima

Sauna toimi myös kansanparannuskeinona. Sitä käytettiin niin köyhän sairaalana kuin erilaisten kansanhoitokeinojen suorituspaikkanakin. Uskottiin, että taudit voi pestä pois. Tauti siirrettiin veden mukana eteenpäin, takaisin sinne mistä se oli tullut.  Erilaisia rohtoja tarvittiin antamaan vedelle voimaa ja taikariimejä vaikutuksen takaamiseen.  Parannussauna oli tärkeä osa monia lääkinnällisiä rituaaleja. Se saattoi alkaa vaikkapa ukkosen kaataman puun käyttämisellä saunan lämmitykseen. Ukkosesta uskottiin jääneen puuhun erityistä voimaa. Myös pihlaja ja leppä olivat tehokkaita parannussaunan lämmityspuita. Parantava vihta saattoi syntyä esimerkiksi lepästä. Vihtominen aloitettiin päästä ja lopetettiin varpaisiin. Näin tauti ajettiin vihtaan, pois kehosta. Parannussaunan jälkeen vihta silputtiin ja haudattiin.