Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo

Vääksynjoen padolla metallinen kehikko katkaisee kalojen matkan ja ne ohjautuvat puiseen arkkuun. Arkun avulla nämä arvokalat pyydystetään elävinä ja kuljetetaan meren tuntumaan. Hankkeesta vastuussa oleva taho kerää ankeriaat ja ne viedään lähelle merta jokisuistoon. Näin näiden erittäin uhanalaisten kalojen mahdollisuus päästä Sargassomerelle kutemaan paranee. Suomessa vaelluskalat joutuvat voimalaitosten turbiineihin yrittäessään päästä Sisä-Suomen vesistöistä merelle.

Viljan jauhaminen on vanha taito. Vesimylly on yksi antiikin tärkeimpiä keksintöjä. Jauhatus veden avulla oli ihmisen elämää helpottava voimakone. ”Wääksyn virran”  kuohuja on hyödynnetty tiettävästi jo keskiajalta lähtien.

Asikkalaa voitaneen pitää todellisena vesimyllypitäjänä. Jo vuodelta 1491 löytyy tieto joen partaalla olleesta kolmesta myllystä. Parhaana aikana Asikkalassa oli toiminnassa 40 vesimyllyä. Yksistään Äinäjoessa oli 10 myllyä. Vielä viime sotien aikana oli 17 vesimyllyä toiminnassa. Museon mylly oli tyypiltään ns. tullimylly: siellä jauhettiin maksua eli tullia vastaan lähiseudun talonpoikien viljaa. Myllyn tuloista taas valtio vei veroina osansa. Entisaikoina matkat myllylle taittuivat pääasiassa hevosella ja veneellä. Matkat olivat pitkiä ja tiet vaikeakulkuisia. Matkaan oli lähdettävä aamuvarhaisella ja kuten suulla suuremmalla sanottiinkin, että aikaisin myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin pääsee aikaisin pois. Veden voimaa on hyödynnetty muutenkin kuin viljan jauhatukseen. Vesimyllyt olivat aikansa voimakeskuksia. Virran kuohuista sai Asikkalakin ensimmäiset sähkönsä jo vuodesta 1918 lähtien. Perinteisesti vesi on myös valjastettu sahan ja pärehöylän voimanlähteeksi. Vesimyllymuseossa voi tutustua vesirattaasta voimansa saavaan vanhaan kattopärehöylään.

Vesimyllymuseolla on esillä viljanjauhatuksen koko historia. Museolla pääsee itse kokeilemaan käsikivillä jauhamista. Myllyn vanhimpia olemassa olevia laitteita ovat yläkerrassa sijaitsevat kaksi kiviparia, jotka saavat voimansa vesiturpiinista. Laitteisto on peräisin 30-luvulta. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseossa on esillä toimiva jalkamyllyn pienoismalli. Jalkamylly on varhaisin vesimyllytyyppi. Vääksyn virran ensimmäiset myllyt olivatkin jalkamyllyjä, ja ratas- sekä turpiinimyllyt tulivat myöhemmin. Parimetrisestä pienoismallista selviää, miten virtaava vesi ohjattiin myllyn voimalähteeksi. Myllyn akselin yläpäässä on jauhinkivipari ja alapäässä siivet, joita vesi pyörittää.

Ankeriasnäyttely

ABRAMIS BRAMA

Erityinen huoli ympäristöstä sekä merien ja muiden vesistöalueiden pahoinvoinnista ihmisen toiminnan tuloksena synnytti teoksen Abramis brama.  Piia Islanderin työskentely lähti liikkeelle järven rannalta löytämistä kalansuomuista, jotka hän pesi, kuivasi ja prässäsi kotonaan. Islander skannasi suomut, käsitteli kuvia photoshopissa jotka hän printtasi kalvolle ja kiinnitti valmiiseen monofiilikalaverkkoon. Teos on nähtävillä kesällä Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseolla.

Läpikuultavuus, arvoitus.  

Utuinen aavistus. 

Kuviot kuin lustoja elämänpuun.  

Sormenjälki. Simpukka. 

Merellinen mandala. 

Piia Islander, valokuvaaja ja artesaani
Luonto inspiroi minua kaikkina vuodenaikoina ja antaa minulle pakopaikan arjen hektisestä pyörityksestä. Luonnossa rentoudun, rauhoitun ja pääsen parhaiten kosketuksiin rikkaan sisäisen maailmani kanssa.

ABRAMIS BRAMA

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo
Vääksyntie 15
17200 Vääksy

Maksuttomat opastukset

6.7. klo 12

Vesimyllyjen ja viljanjauhatuksen historiaa ja miten mittavasti se vaikutti aikoinaan kyläläistenkin arkeen. Vääksyn vesimyllymuseolla opastamassa Asikkala-opas Leena Lehtinen

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo
Vääksyntie 15
17200 Vääksy

Tapahtuma on osa Päheet museot viikkoa.