Siirry sisältöön
Yhteystiedot Asioi verkossa Haku
Vääksynjoen synty

Vääksynjoen synty  

Jääkauden jälkeen lähes koko eteläinen Suomi oli veden alla. Vesi laski kuitenkin nopeasti, järvet kuroutuivat erilleen, ja Vääksynjoki syntyi virtaamaan toisen Salpausselän poikki Vesijärvestä Muinais-Päijänteeseen.  

Jopa 3 km paksun mannerjäätikön lommolle painama maa alkoi kohota vapauduttuaan jään alta. Maa kohosi enemmän Muinais-Päijänteen pohjoispuolella, jolloin järven vesiallas kallistui etelään, ja vesi alkoi tulvia järven eteläpäässä. Noin 8000 vuotta sitten vesi oli noussut etelässä niin paljon, että Muinais-Päijänne yhdistyi Vesijärveen ja ulottui nykyiseen Lahteen asti.  

Lopulta noin 7000 vuotta sitten Muinais-Päijänteen vedet mursivat reittinsä Heinolanharjun läpi nykyisen Jyrängönkosken paikalla, ja vedenpinta laski rajusti. Tällöin Päijänne ja Vesijärvi erottuivat taas toisistaan, niiden välillä virtaava Vääksynjoki syntyi uudestaan, ja Vääksyn alue paljastui veden alta.  

Kanava talvella Kanava talvella

Myös ihmisellä on ollut vaikutuksensa Vääksynjoen kulkuun. Nykyiselleen joki muotoutui, kun osittain vanhan jokiuoman paikalle rakennettiin vuonna 1871 valmistunut Vääksyn kanava.  

Pulkkilanharju

Onko asikkalalaista, joka ei ole kuullut Pulkkilanharjusta? Varmasti suuri osa asikkalalaisista on myös kävellyt sen kumpuilevilla poluilla, ajanut sen siltamaiseman läpi autolla tai veneillyt sen rinnalla. Maisemaa ihastelevat paitsi paikkakuntalaiset, myös ulkopaikkakunnilta tulevat retkeilijät ja Päijänteellä seilaavien huvipursien matkustajat.

Pulkkilanharjun talvinen maisema

Mutta miten ja milloin tämä maisema oikeastaan on syntynyt? Pulkkilanharju syntyi noin 11 500 vuotta sitten mannerjäätikön vetäytyessä alueelta. Se on osa Asikkalasta Toiselta Salpausselältä pitkälle Sysmän puolelle ulottuvaa harjua. Harju on syntynyt mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen kohdalle sulamisvesien kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Pulkkilanharjun kohdalla virranneet sulamisvedet kerrostivat myös Aurinkovuoren länsiosan ja Syrjänsuppien alueen.

Pulkkilanharju on yksi Suomen näyttävimmistä harjuista. Pulkkilanharjun erityispiirteistä mieleenpainuvimpia ovat kiviset rannat, sisämaan saariston maisemat sekä monet sillat. Harju voisi kuitenkin olla hyvin erilainen kuin nykyisin. Vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III ihastui Pulkkilanharjuun niin paljon, että päätti rakennuttaa harjulle kaupungin. Sen nimeksi olisi tullut Kukonharju. Suunnitelma ei edennyt ja saamme nyt nauttia Pulkkilanharjun kauniista luonnosta.

Pulkkilanharju on osa Päijänteen maisemareittiä, joka voitti vuonna 2014 kilpailun Suomen kauneimmasta maisematiestä. Osa Pulkkilanharjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, joka on perustettu vuonna 1993. Pulkkilanharjulla on kesäisin mm. kioski ja harjun vierellä ja sen siltojen ali kulkee vilkas veneliikenne. Alue on monipuolisen linnustonsa takia lintuharrastajien suosiossa, ja sukeltajillekin löytyy nähtävää Pulkkilanharjun rantavesistä.