Siirry sisältöön
Yhteystiedot Asioi verkossa Haku

Kauniit maalaismaisemat kertovat hyvin hoidetusta maanviljelyksestä ja metsänhoidosta. Lisäksi kylille on perustettu monipuolista muuta yritystoimintaa. Vierailijoille löytyy majoitusta telttamajoituksesta huviloihin asti. Lähiruokatiloja ja maaseudun palveluita löytyy runsaasti. Monilta kyliltä löytyy puoteja, joissa myydään paikallisia tuotteita, niin lähiruokaa kuin käsitöitäkin. Lisäksi monissa kylissä on makunystyröitä kutkuttavia kahviloita ja ruokapaikkoja nälkää siirtämään.

Asikkalan kirkonkylä, joka sijaitsee Asikkalan kuntakeskuksesta Vääksystä pohjoisluoteeseen, tunnetaan ennen kaikkea miljoonan tiilen kirkostaan, joka seisoo jyhkeänä kirkonkylän Makasiininmäellä. Harjumaisemassa sijaitseva kirkko on maamerkki, joka näkyy pitkälle. Tiilet kirkkoon, joka on rakennettu 1880, tuotiin läheisestä Pulkkilan kylän tiilitehtaasta. Kirkon ympäristössä sijaitsee Asikkalan Kotiseutumuseon rakennukset. Kirkonkylän läpi kulkeva tie kohti Pulkkilanharjua on osa Suomen kauneimmaksi valittua maisemareittiä (2014).

Jääkauden jälkiin, syrjänsuppiin, voi tutustua poikkeamalla Kirkkotieltä metsäautotielle. Kirkolta päin ajettaessa noin 3 kilometrin kohdalla oikealle lähtee metsäautotie, jota seuraamalla tulee vastaan supat ja jääkausitie-taulu. Syrjänsupat osuvat myös Aurinko-Ilves-reitin varrelle.

Asikkalan kirkonkylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, koska se ilmentää hyvin suomalaisten kirkonkylien rakennustapaa ennen 1920-1930-luvuilla alkanutta uusiutumisvaihetta.

Kalkkinen on Asikkalan pohjoisin kylä. Vireällä kylällä on oma kauppa, koulu, päiväkoti, baari, kyläkirkko ja hautausmaa. Kalkkinen on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi kaksi kertaa, vuosina 1997 ja 2012.

Kalkkinen tunnetaan myös uistinteollisuudestaan. Rapalan tehdas aloitti toimintansa Kalkkisissa ennen Vääksyyn siirtymistään ja kylässä toimii edelleen Finlandia Uistin.

Kalkkisten kanava ja koski vetävät matkailijoita puoleensa, Kymijoki tarjoaa puolestaan veneilijöille pääsyn Kalkkisiin. Lisäksi joka vuosi järjestettävät perinteiset tapahtumat; Kyläpäivät, Kalkkisten kymppi ja Joulukylä, tuovat kylälle kuhinaa.

Pihamaan viini- ja puutarhatila palvelee keväästä syksyyn tarjoten tilapuodissaan panimon omia juomia ja valmiiksi poimittua satoa sekä myös runsaasti lähiruokatuotteita. Viinikahvila palvelee puodin yläkerrassa. Ruokailut seisovasta pöydästä ja viiniesittelyt järjestyvät tilauksesta. Pihapiirissä voi ihailla kotieläimiä.

Marttilan tilalla loihditaan tilauksesta herkut pöytään läpi vuoden. Tilalla voi tehdä samalla ostoksia kransseja ja muita koristeita pursuavassa piharakennukseen tehdyssä myymälässä. Aktiviteetteja järjestetään toiveiden mukaisesti.

Motoristien ja pyöräilijöiden suosimalla reitillä poiketaan myös kylän parhaille pizzoille ja karaokeen Mani-Baariin tai pysähdytään ihailemaan kunnostettua satamaa evästäen grillitulen loimussa. Uimaranta Isokallio sijaitsee Lomameijerintiellä, mistä voi pulahtaa aina virkistävään Kymijokeen.

Läntisessä Asikkalassa sijaitseva Kurhila-Hillilä on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi vuonna 2000.

Alue edustaa tyypillisiä perinteisiä talonpoikaiskyliä. Kumpuileva kylänraitti nauhamaisesti maantien varteen rakennettuine taloineen edustaa valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa vuosisatojen takaa.

Alueella sijaitsee useita lähiruokatiloja. Mattsonin luomumarjatilalla toimii kesäisin myös lettukahvila. Motoristien suosiossa olevan reitin varrella voi pysähtyä keskellä Kurhilaa sijaitsevaan tunnelmalliseen kahvilaan, HilleRiniin, jossa on myös puoti ja kotieläinpiha. Pellavatupa Joen Torppa esittelee sopimuksen mukaan pellavan tietä pellolta langaksi. Uimaan Vestonrantaan Vesijärvelle pääsee kääntymällä Kettulantieltä Vestontielle ajaen sen päähän asti. Uimapaikka Vesijärven Kettulanrantaan löytyy Kettulantieltä.

Alueen läpi kulkeva Aurinko-Ilves-reitti on suosittu patikoitsijoiden keskuudessa tarjoillen upeita järvimaisemia, vaihtelevia maastoja ja valtakunnallisesti arvokkaita ja idyllisiä kulttuurimaisemia sekä laavuja taukopaikoiksi. Seurantalo Kuhilaan pihassa on nähtävissä vanhoja juoksuhautoja.

Elokuussa kylän keskellä sijaitsevan Vanhan Kevarin pihapiirissä vietetään suosittuja kyläpäiviä, joiden vetonaulana toimii Amerikasta Suomeen rantautunut leikkimielinen Lehmälotto, jossa arvontakoneena toimii pallojen sijaan kaksi lehmää.

Asikkalan koillisosassa sijaitseva Mustjärvi valittiin Päijät-Hämeen vuoden kyläksi 2015.

Kansan rakastama Toivo Kärki vietti aikoinaan paljon aikaa Mustjärvellä sijaitsevalla mökillään muiden muusikoiden kanssa uutta musiikkia luoden. Reijo Kallio, Mustjärven mökkiläinen hänkin, tanssitti puolestaan usein kyläläisiä Riuttalan kylätalolla. Nykyisin Riuttala on remontoitu ja sitä vuokrataan myös talviaikaan eri tilaisuuksiin. Viime vuosina myös Mustjärven seudun kyläpäivä on kerännyt Riuttalaan runsaasti vieraita.

Mustjärveä halkoo Kopsuontie, joka oli aiemmin tunnettu mutkaisuudestaan ja mäkisyydestään ja monia tarinoita onkin kuultu soratien ajoilta menneiltä vuosikymmeniltä. Nykyään oikaistua tietä peittää asfaltti, mutta monille tie on edelleenkin ajamisen arvoinen kokemus ja se onkin motoristien ja pyöräilijöiden suosima tie.

Kultaisen tassun ulkoilureitti mutkittelee Mustjärven ja Kalkkisten maastoissa. Useat reittivaihtoehdot ja laavut evästykseen ovat tehneet ulkoilualueesta suositun. Kartankin voi kätevästi lainata lähtöpaikan maitolaiturilta Kopsuontien varrelta.

Pulkkila sijaitsee Asikkalan kuntakeskuksesta Vääksystä pohjoisluoteeseen. Asikkalan kirkonkylän jälkeen sijaitsevasta Pulkkilasta löytyy yksi Asikkalan ylpeyden aiheista ja suosituimmista nähtävyyksistä. Päijänteen ympäröimä, jääkauden muokkaama Pulkkilanharju on yksi Etelä-Suomen kuuluisimmista kulttuurimaisemista, joka kuuluu osin Päijänteen kansallispuistoon. Pulkkilanharju on kolmesta saaresta muodostuva 8 kilometriä pitkä huikeita maisemia tarjoava harjusaarijono. Nykyisin saaret ovat yhdistetty toisiinsa silloilla ja pengertiellä. Pulkkilanharjun läpi kulkeva tie on osa Suomen kauneimmaksi valittua maisemareittiä (2014).

Karisalmen sillan kupeesta lähtevän luontopolun opastaulut kertovat alueen historiasta. Linnut käyttävät harjujaksoa kevät- ja syysmuuttoihinsa, joten Pulkkilanharju on suosittu lintubongareiden keskuudessa.

Pulkkilanharjun kupeesta Asikkalanselältä saa alkunsa 120 kilometrin mittainen Päijännetunneli, jota pitkin kulkee juomavesi yli miljoonalle suomalaiselle pääkaupunkiseudulle.

Leirintäalueen huuma menneiltä vuosikymmeniltä on vaihtunut huvila-asutukseksi. Alueella palvelee Rantaterassi Reimari kesäkauppoineen sekä Karisalmen sillan levähdysalueella sijaitseva kesäkioski.

Salon kylässä on paljon saaria, joista Salonsaari on Asikkalan suurin ja Päijänteen eteläisin saari. Saari sijaitsee lähes mantereessa kiinni ja sinne kuljetaan ylittämällä lyhyt silta.

Salonsaaren luonto on monipuolinen ja siellä viihtyy monia harvinaiseksi luokiteltuja kasveja; alppivuokko, ketoneilikka, ukontulikukka, pölkkyruoho ja koirankieli. Saarella on kaksi luonnonsuojelualuetta ja merkittyjä luontopolkuja.

Vakituisen ja runsaan vapaa-ajan asutuksen lisäksi Salonsaaressa sijaitsee mm. Asikkalan seurakunnan leirikeskus Kinismaja ja kunnan virkistysalue Venäjänniemi. Rismalahden upea hiekkaranta houkuttelee vesiteitse veneilijöitä paikalle ja sen harjanteella sijaitsee partiolaisten lomanviettopaikka.

Menneinä vuosina Salonsaaren ympäri soudettiin kilpaa ja matkaa kertyi noin 20 kilometriä. Soutuja ei nykyisin ole enää järjestetty, mutta romantiikan nälkäisten kannattaa käydä soutelulla Luopoisten salmella. Soutukisojen loputtua tapahtumaperinnettä on jatkettu vuotuisilla kyläjuhlilla. Kohtauspaikkana toimii myös kesäkioski.

Salonsaaressa voi yöpyä mm. Salonsaaren Lomakylässä, jossa on tarjolla eritasoista majoitusta telttapaikoista mökkeihin. Lisänä monia aktiviteetteja ja lounasta buffet-pöydästä. Lomakylä on auki läpi vuoden. Iso-Naappilassa voi yöpyä sekä vuokramökeissä että päärakennuksessa, missä järjestetään myös yksilöllisiä juhlia ja kokouksia.

Valtioneuvosto antoi vuonna 2016 asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säädöksiä saariston kehityksen edistämiseksi. Asikkala on ainoa saaristo-osakunta Päijät-Hämeessä. Nimeämiseen vaikuttivat Asikkalan osalta Salonsaari, Vedentausta, Rutalahti ja Vähä-Pulkkila.

Itäisessä Asikkalassa sijaitseva Urajärvi on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi jo kaksi kertaa, vuosina 2004 ja 2018.

Urajärvi on tunnettu ennen kaikkea Urajärven kartanomuseosta, joka on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista. Kartano kuului lähes 250 vuotta aateliselle von Heideman -suvulle ja testamentin myötä kartanosta tuli museo vuonna 1928. Nykyään kartanomuseon toiminnasta vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry. Kartanon Ystävät ja Urajärven kyläyhdistys pitävät kesäisin avoinna olevan museon pihapiirissä useita suosittuja teemallisia tapahtumia pitkälle syksyyn asti. Urajärven Kartanoteatteri on esittänyt kesäteatteria kartanon elämän aikaisista tapahtumista vuodesta 2015. Kartanon yhteydessä sijaitsee kahvila Hugo&Lilly, joka on avoinna kesäaikaan.

Urajärven Rutalahdessa sijaitseva Häggin Eläintäyttämön museo avasi ovensa vierailijoille vuonna 2014. Museossa on esillä Häggin suvun täyttämiä eläimiä, eläintäyttämisen työvaiheita sekä aiheeseen liittyvää dokumentaatiota ja kirjeenvaihtoa.

Sekä Urajärven kartano että Häggin Eläintäyttämön museo ovat päässeet mukaan Egenlandin matkailuohjelmaan, joka esittelee yleisön esittämiä matkailun helmiä ympäri Suomen.

Urajärvellä Polar Spring pullottaa aitoa jäänkirkasta jääkauden muovaaman hiekkaharjun läpi suodattunutta lähdevettä, sekä kotimaahan että ulkomaille. Kaukokallion tilalla voi kokea taide-elämyksiä kesällä avoinna olevassa Navettagalleriassa ja maalaiselämyksiä pääsee kokemaan kärry- ja rekiajeluilla. Uimaan Urajärven kirkasvetiseen, Natura-suojeluohjelmaan kuuluvaan Urajärveen voi pulahtaa Huhtarannasta Huhtarannantien päästä, josta ylitetään kävellen pieni silta Talassaareen.

Vesivehmaa sijaitsee Vääksyn ja Lahden välissä, noin 10 kilometrin päässä Vääksystä ja 20 kilometrin päässä Lahdesta. Sijaintinsa vuoksi Vesivehmaa onkin asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kylä. Kyläkoulun kyljessä sijaitsee päiväkoti, jossa toimii myös esikoulu.

Vesivehmaa tunnetaan sävellyksestä Vesivehmaan jenkka ja kylällä sijaitseva Jenkkapirtti on hyvin suosittu tanssilava kesäisin. Jo vuodesta 1969 lavalla on tanssittu ja nähty Suomen parhaimmistoon kuuluvia artisteja.

Vesivehmaalla sijaitseva lentokenttä rakennettiin aikoinaan sota-ajan tarpeita varten ja kenttä toimii nykyisin kehittyvänä harrastekenttänä ja Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjan harjoituskenttänä. Kesäisin lentokentän alueella järjestetään useita tapahtumia ja kentällä sijaitseva Päijät-Hämeen Ilmailumuseo on avoinna yleisölle viikonloppuisin.

Antin Automuseossa on nähtävänä talviaikaan kymmeniä vanhoja ajoneuvoja. Museolla vietetään avoimia ovia muutaman kerran vuodessa, muutoin museo on auki sopimuksen mukaan. Museon yhteydessä sijaitsee käsityö- ja vintagemyymälä.

Vesivehmaan kylä sijoittuu Toisen Salpausselän eteläpuoliseen viljelyvyöhykkeeseen ja on siten luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Perinteikäs ja vetovoimainen Vesivehmaa on valittu Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi 2024. Lue lisää tästä.

Asikkalan lounaisosaan sijoittuva Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Ylinen Viipurintie haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle asti. Reivilässä sijaitseva muinaislinna viittaa jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen.

Maanviljelys ja metsänhoito ovat edelleen tärkeitä elinkeinoja. Salpausselän reunamuodostuma vaikuttaa maaston monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Rakennetussa ympäristössä on vanhoja 1800-luvulta peräisin olevia rakennusperinteiltään arvokkaita rakennuksia. Seudulla on useita järviä, merkittävimpänä Vesijärvi. Uimaan Vesijärveen voi pulahtaa Kailanrannasta, joka sijaitsee Kailantiellä.

Jaakkolan Omenatilalla kasvatetaan noin 50 erilaista omenalajiketta. Loppukesästä ja syksyisin tilalta on ostettavissa niin omenoita kuin omenamehuakin.

Ruusumäki on noin kahden hehtaarin laajuinen yksityinen puutarha, joka on avoinna sopimuksen mukaan. Entiset lehmälaitumet ovat saaneet uutta käyttötarkoitusta. Tilalla on nimensä mukaisesti kymmeniä erilaisia ruusuja, noin 80 eri lajiketta ja 400 ruusupensasta. Tilalla kasvaa myös lukuisia erilaisia perennoja ja kesäkukkia. Kukkaloistoa riittää keväästä pitkälle kesään asti. 

Asikkalan luoteisosissa sijaitsevan Vähä-Äiniön kylän talot, pellot ja muinaisjäännökset todistavat kyläasutuksesta jo esihistoriallisista ajoista alkaen. Esihistoriallinen muinaisasutus on todistettu mm. kivikalulöydöin. Kivikautisia esinelöytöjä ovat mm. poikkikirves, tasataltat ja värttinäkivi. Vähä-Äiniön kylä onkin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kuoreniemen telakalla on rakennettu Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi, joka valmistui 1856. Höyrylaiva aloitti säännöllisen matkustaja- ja rahtiliikennöinnin Jyväskylän ja Anianpellon välillä yhdellä viikoittaisella vuorolla suuntaansa. Telakalla on tehty myös proomuja ja purjelaivoja. Paikalle on pystytetty muistomerkki 1956.

Päijänteen rannalla sijaitsevilta Vähä-Äiniön mailta, entisaikojen tärkeän vesireitin varrelta, on löydetty viikinkien merkittäviä rahakätköjä; plootuja ja kultarahoja. Osa löydetyistä aarteista on nykyään kansallismuseossa. Tuoreimpana löydöksenä Pätiälän kartanon mailta on löydetty lisää kolikoita niin viikinkiajalta kuin keskiajaltakin sekä kalmisto, minkä yhteydestä löydettiin täysin ehjä soikean muotoinen viikinkiaikainen kupurasolki.

Metsälehmuksista nimensä saanut Lehmonkärki resort tarjoaa tasokasta majoitusta, kokoustiloja sekä monia muita palveluita ja aktiviteetteja arjen irtiottoihin sekä kesä- että talviaikaan. Kesäaikaan avoinna on lisäksi rantakahvila, josta saa myös lounasta.

Vilppulan tilan satoaikaan avoinna olevasta tilapuodista saa yhteensä kilometrien mittaisissa kasvitunneleissa kasvatettuja vattuja ja mansikoita sekä niistä tehtyjä mehuja ja hilloja.

Läntisessä Asikkalassa sijaitsevalla Äinään seudulla on ollut kymmeniä myllyjä jokien varsilla. Varhaisin tieto löytyy vuodelta 1488 koskien Äinäänjoessa ollutta kyläläisten omaa yhteismyllyä.

Äinään seudulla luonto on lähellä, koska laajat metsäalueet ympäröivät kylää. Luontoelämyksiä voi kokea myös Äiniönjoen varteen rakennetussa Iso-Äiniön luontokeskuksessa. Kahden hehtaarin kokoinen alue houkuttelee vierailijoita ympäri vuoden näkötorneineen, luontopolkuineen, laavuineen ja uimapaikkoineen.

Äinään seudun maisema on kumpuilevaa peltoa harjuineen ja suppineen. Nykyisinkin osa asukkaista saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta, aivan kuten vuosisatoja sitten. Tarjolla on sahatavaraa, polttopuita, kädentaitajien tuotteita, mansikoita, mutta myös majoitus- ja lähiruokapalveluita. Kokkolan tilalta saa hankittua mm. kalkkunaa ja lammasta ei muodoissa ja puutkin liiteristä samalla kertaa. Niemimäen mansikkatilan puodista saa myös muita satokauden tuotteita ja tilalla toimii satokauden aikaan kesäkahvila.

Tupalan Talomuseo umpipihoineen kätkee sisälleen alkuperäiset rakennukset, huonekalut, työkalut ym. esineet. Tarinoita aina 1700-luvulta asti on kertomassa sukutilan 19. isäntä. Museo on avoinna sopimuksen mukaan.