Vieraslajit
Vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja alkuperäislajeillemme. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai eliötä, joka on levinnyt alkuperäiseltä elinalueeltaan ihmisen mukana – tahattomasti tai tarkoituksella. Puutarhoissamme kasvaa siis runsaasti erilaisia vieraslajeja. Mitään vieraslajia ei saa päästää ympäristöön (koskee myös lemmikkejä sekä esim. akvaarion ja puutarhan kasveja).
Jos vieraslajeilta puuttuu uudessa elinympäristössään leviämistä hillitsevät tekijät, ne voivat levitä hallitsemattomasti alkuperäisten lajien kustannuksella. Näin ollen vieraslajista tulee haitallinen vieraslaji. Haitallisuus voi määräytyä myös terveysvaarojen perusteella. Haitallisia vieraskasveja kutsutaan myös haittakasveiksi.
Kansallisesti säädettyjä tai EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ovat mm. jättiputki, jättipalsami, sahalinintatar eli jättitatar, japanintatar, kurtturuusu, lupiini ja espanjansiruetana. Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu myös pyydystettäviä eläinlajeja, kuten minkki ja supikoira. Haitalliseksi luokiteltua vieraslajia ei saa kasvattaa, myydä tai markkinoida. Niitä ei saa myöskään tuoda maahan EU:n ulkopuolelta eikä toisesta EU-maasta.
Tulokaslaji on puolestaan laji, joka leviää luontaisesti uusille alueille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeenkin leviää yhä uusia lajeja, kun niiden elinolosuhteet paranevat täällä ilmaston lämpenemisen myötä. Vieraslajien rajoitukset eivät koske tulokaslajeja.
Siemenet
Kasvien siemenet voivat kulkeutua uusille alueille kenkien pohjissa, auton renkaissa ja lemmikkien tassuissa. Myös linnut syövät monien kasvien siemeniä ja levittävät niitä. Siemenet voivat kulkeutua rannalta veteen päästyään vesivirtausten mukana kauaskin alkuperäiseltä alueelta.
Siemenet ja etanoiden munat kulkeutuvat myös maamassojen siirtojen mukana. On siis tärkeää tietää, mitä alueella on kasvanut, ennen kuin maita siirretään paikasta toiseen. Ulkomaan tilauksissakin tulee olla tarkkana: espanjansiruetana on levinnyt Suomeen ulkomailta tilattujen kasvien mukana.
Puutarhajäte
Puutarhajätteen huolimaton käsittely on yleinen syy vieraslajien leviämiselle. Siemenet, pienetkin juuren kappaleet ja kukinnot leviävät herkästi puutarhajätteen mukana ja levittävät kasveja uusille alueille. Haitallisten vieraslajien siemenet, juuret ja kukinnot kannattaa toimittaa kaksinkertaisessa jätesäkissä tiiviisti suljettuna lajitteluasemalle. Pienet määrät voi lajitella suljetussa muovipussissa omaan sekajäteastiaan.
Kotikompostori ei ole riittävän tehokas haittakasvien siementen ja juurten tuhoamiseen. Puutarhajätettä ei koskaan saa viedä metsään tai oman pihan ulkopuolelle, paitsi lajitteluasemalle. Puutarhajätettä ei saa koskaan viedä metsään.
Vieraslajit voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Jotkut ovat myös terveydelle vaarallisia, kuten jättiputki ja eläimet, jotka levittävät tauteja.
Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat olla myös sosiaalisia tai esteettisiä.
Lajikohtaisista haitoista lisätietoa vieraslajit.fi -sivustolla.
Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava haitalliseksi säädetyn vieraslajin hävittämisestä ja leviämisen estämisestä. Haitallisiksi säädettyjä vieraslajeja ei saa päästää luontoon ja niiden leviäminen on estettävä.
Haitallisia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko Euroopan Unionin alueella, ja torjuntaa ohjaa vieraslajilaki. Osa vieraslajeista on kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä ja osa on EU:n vieraslajiluettelossa.
Torjuntaa suositellaan kaikilla alueilla tehtäväksi ensisijaisesti niittämällä, peittämällä tai kaivamalla. Kullekin vieraslajille hyväksi todettuja torjuntamenetelmiä on esitetty tällä sivustolla sekä vieraslajit.fi -sivustolla. Asikkalassa on paljon pohjavesialueita, mikä estää torjunta-aineiden käytön vieraskasvien torjunnassa. Pohjavesialueella ei saa käyttää kemiallista torjuntaa.
Vieraslajitalkoot
Vieraslajeja poistetaan usein vieraslajitalkoilla. Vieraslajien poistoon tarvitaan kuitenkin aina maanomistajan lupa. Kun aiot pitää vieraslajitalkoot, kysy lupa maanomistajalta tai ilmoita kunnan ympäristönsuojeluun torjuntapaikka ja -aika, jos paikka on kunnan alueella.
Jättiputken torjuntaan suosittelemme turvallisuussyistä vain ammattilaista haittakasvien torjujaa.
Yleisimmät haitalliset vieraslajit
Katso tallenne Vieraslaji-illasta YouTubesta:


Jättiputki
Jättiputken tunnistaa voimakkaan sahalaitaisista lehdistä ja valkoisesta kukinnosta. Jättiputki voi kasvaa jopa 4 metriseksi jättiläiseksi.
Jättiputki on terveydelle vaarallinen. Sen kasvineste aiheuttaa palovammoja iholla.
Jättiputki leviää siemenestä, joita on yhdessä kukinnossa kymmeniä tuhansia. Tärkeintä onkin estää siementen pääsy maahan.
Videolla selviää mm. miten erotat jättiputken karhunputkesta.





Jättipalsami
Jättipalsamia sanotaan myös paukkukasviksi, koska se räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun kypsään kukintoon koskee.
Tiheät laajalle levinneet kasvustot ovat sille tyypillisiä. Se leviää siemenestä, jotka voivat olla itämiskykyisiä noin kaksi vuotta.





Kurtturuusu
Kurtturuusun tunnistaa piikikkäästä varresta, pinkeistä tai valkoisista kukista ja kurttumaisista lehdistä.
Salpausselän harjumaisemat ovat ihanteellista maaperää kurtturuusun leviämiselle.
Linnut voivat levittää kurtturuusun siemeniä kauaskin emokasvista. Ne leviävät myös juuren avulla.
Vuonna 2019 voimaan tullut vieraslajiasetus määrää kurtturuusun poistettavaksi kaikkialta Suomesta 1.6.2022 mennessä.





Tataret
Japanintatar ja sahalinintatar eli jättitatar voivat kasvaa yli kolme metriä korkeiksi. Molemmilla on bambumainen varsi.
Sahalinintataren lehti voi olla jopa 40 cm halkaisijaltaan. Japanintataren lehti on pienempi.
Tataret leviävät herkästi juurenkappaleiden ja maavarren avulla.





Lupiini
Komealupiini on levinnyt laajalle koko Suomessa. Sen leviäminen tulee estää arvokkaille luontoalueille, kuten luonnonsuojelualueille.
Lupiini sitoo ilmasta typpeä juurinystyröihinsä. Typpinystyrät rehevöittävät maaperän alkuperäislajeille sopimattomaksi.
Siemenet alkavat muodostua juhannuksen jälkeen. Torjunnassa on tärkeää estää siementen pääsy maahan.


Espanjansiruetana
Tappajaetana on espanjansiruetanan toinen kutsumanimi. Levitessään se aiheuttaa puutarhassa suuria tuhoja.
Espanjansiruetana voi tehdä tuhansia munia kesän aikana ja levitä alueella hyvinkin nopeasti.
Etanat kuolevat välittömästi, kun ne pudottaa astiaan, jossa on kiehuvaa vettä tai ruokaetikkaa.
Videolla selviää mm. miten erotat espanjansiruetanan ukkoetanasta, joka on hyödyllinen alkuperäislaji.


Ilmoita vieraslajeista
Ilmoitukset haitallisista vieraslajeista Asikkalassa ottaa vastaan sähköpostilla Luontoturva Ky: miia.korhonen@luontoturva.com.
Ilmoitus kannattaa tehdä, vaikka ei olisi varma, onko kyseessä haitallinen vieraslaji. Ilmoitukseen kannattaa liittää mahdollisimman tarkka havainnon sijainti sekä kuva vieraslajista.