Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – ehkäisevä työ Asikkalassa

Terveellisiä elintapoja edistämällä tuet hyvinvointiasi ja ehkäiset ongelmien ja riippuvuuksien syntymistä. Terveelliset elintavat tukevat myös päihteettömyyttä, jolloin sinulle jää enemmän aikaa ja rahaa esimerkiksi harrastuksille, perheelle, ystäville ja muille elämän tärkeille asioille.

Terveyttä edistävä ruokavalio

Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Punaista lihaa, lihaleikkeleitä ja makkaroita siihen kuuluu vain kohtuullisesti. Pienet herkkuhetket silloin tällöin mahtuvat muuten monipuoliseen ruokavalioon. On hyvä muistaa, että syömisen on tarkoitus tuottaa mielihyvää. Terveellinen ruoka on myös ympäristöystävällistä. Kestävillä ruokavalinnoilla ja ruokahävikin vähentämisellä voit omalta osaltasi vaikuttaa.

Liikunta

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä kaikissa ikäryhmissä.

Mielelle ja keholle hyvää tekee myös arkiliikunta, kuten koulu-, työ-, ostomatkat, kodin puhde- ja pihatyöt, kun niihin on mahdollisuus. Liikunta kannattaa aina, vaikka sitä ei voisikaan tehdä täydellä teholla.  Myös kevyt liikunta ja paikallaan olon tauottaminen edistää terveyttä ja virkistää mieltä. Liikunta ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä helpottaa stressin hallintaa. Se auttaa myös nukkumaan paremmin ja tuntemaan olon virkeämmäksi päivisin. Kun löytää itselle mieluisia tapoja liikkua, siitä muodostuu helpommin tapa.

Erityisen tärkeää liikunta on iäkkäille. Se parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään.  Koti-Tv:ssä on arkipäivisin klo 11-12 ikäihmisille suunnattua geriatriseen kuntoutukseen erikoistuneiden fysioterapeuttien ohjaamaa jumppaa: tuolijumppaa, muistijumppaa sekä tuen ääressä seisten lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua.

Liikunnan tarve vaihtelee eri elämänvaiheiden aikana, jonka vuoksi eri ikäryhmille on omat suositukset liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Ne toimivat hyvänä apuna oman liikunnan suunnittelussa. Voit lukea UKK-instituutin ikäryhmittäisistä suosituksista lisää lasten ja nuorten liikkumisen suositus, aikuisen liikkumisen suositus ja yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus.

Asikkalasta löytyy erilaisia liikuntaryhmiä ja liikuntapaikkoja

Uni ja lepo ovat välttämätöntä vastapainoa päivän rasituksille. Unen aika ei ole keholle vain lepoa vaan myös aktiivista palautumisen aikaa. Aivoille ja keholle riittävä uni on välttämätöntä. Kun nukkuu riittävästi, pysyy virkeänä ja jaksaa koko päivän. Unentarve on yksilöllistä, ja sopiva unen määrä vaihtelee eri ihmisillä. Ikä vaikuttaa unentarpeeseen ja lapsilla sekä nuorilla se on suurempi. Yksi hyvän unen mittareista on sen säännöllisyys. Hyvästä vuorokausirytmistä kertoo se, että herää aamulla vaivattomasti ja nukahtaa illalla helposti.

Unettomuus

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua riittävästi ja se on hyvin tavallinen vaiva. Unettomuus ilmenee joko vaikeutena nukahtaa iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä. Normaalisti nukahdamme noin puolessa tunnissa. Jokaisella meistä on hyvin ja huonosti nukuttuja öitä. Unettomuudesta puhutaan silloin, jos unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeuksia on vähintään kolmena yönä viikossa.

Päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveydellisiä riskejä ja riippuvuutta. Niiden käytön vähentämisellä tai lopettamisella kokonaan on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja koko elämään. Tältä sivulta löytyy koottuna palvelut apua tarvitsevalle ja läheiselle sekä linkit testeihin ja itsehoitomateriaaleihin.

Päihteillä tarkoitetaan päihtymistarkoitukseen käytettyjä, psyykkisiin toimintoihin vaikuttavia aineita kuten, alkoholia, huumeita, tupakkaa ja muita nikotiinituotteita. Lääkkeet ovat päihteitä silloin, kun niitä väärinkäytetään lääkinnällisen tarkoituksen sijaan päihtymistarkoituksessa. Netin käyttäminen ja rahapelaaminen karkaavat joskus hallinnasta ja ne alkavat tuottaa haittoja ja ongelmia. Ehkäisevällä työllä pyrimme estämään riskien, ongelmien ja haittojen syntymistä.

Alkoholi

Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Suurin osa aikuisväestöstä juo alkoholia pieniä määriä siten, ettei terveysriskejä ole odotettavissa. Liiallisen alkoholinkäytön riskirajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Alkoholiriippuvuudesta ja vakavista alkoholiongelmista kertovat todella vahvat humalatilat ja merkittävä alkoholinsietokyvyn kasvu. Jokaisen alkoholia vähänkin käyttävän on hyvä ajoittain pysähtyä tarkkailemaan omaa alkoholinkäyttöään, koska se saattaa lisääntyä vähin erin ja muuttua huomaamat-ta ongelmakäytöksi. Alkoholin käytön, määrän, riskien ja sosiaalisten vaikutusten testaaminen onnistuu mm.

Huumeet

Huumeet ovat Suomessa laittomia päihteitä. Eri huumeiden riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Osalle meistä huumeriippuvuus kehittyy helposti. Silloin jo muutamien viikkojen tai kuukausien toistuva huumeen käyttö saattaa johtaa aineen sietokyvyn kasvuun ja himoon sekä vaikeuksiin lopettaa sen käyttäminen.

Muita päihtymiseen käytettyjä aineita

Lääkkeiden väärinkäytöstä puhutaan silloin, kun niitä käytetään tietoisesti lääkinnällisen tarkoituksen sijaan päihtymistarkoituksessa. Tällöin niitä usein otetaan alkoholin tai muun päihteen kanssa samanaikaisesti.

Sekakäyttö eli lääkkeiden tahallinen käyttö alkoholihumalan tehostajana lisää erilaisia päihtymystilan riskejä. Joskus sekakäyttö on tahatonta. Sitä voi syntyä muun muassa silloin, jos runsaan juomisen aiheuttamia häiriöitä hoidetaan uni- ja rauhoittavilla lääkkeillä.

Imppaus on erilaisten aineiden, kuten ohenteiden, liuotinaineiden ja ponnekaasujen hengittämistä tai haistelemista päihtymistarkoituksessa. Osa impattavista aineista kuuluu vaarallisiin kemikaaleihin, joita ei saa luovuttaa ostajalle, jos on epäilys niiden käytöstä päihtymiseen.

Tupakka ja nikotiinituotteet

Savuke on meillä eniten käytetty tupakkatuote. Nuuskan käyttö erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa lisääntyy. Sähkösavukkeen käyttö vähäisempää kaikissa ikäryhmissä. Tupakoinnin ja muun nikotiinituotteen käytön lopettaminen kannattaa aina. Se on yksi merkittävimmistä päätöksistä, jonka voit tehdä oman terveytesi eteen. Vieroitusoireita ei kannata etukäteen pelätä, sillä ne eivät tule voimakkaina kaikille. Niitä voi myös lievittää nikotiinikorvaushoidolla.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus

Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisistä, psyykkistä tai sosiaalista riippuvuutta. Riippuvuutta pahentaa se, että tupakointi liittyy usein tiettyihin arkisiin tilanteisiin kuten aamukahvin juomiseen, ruokailuun, viinilasillisen nauttimiseen tai illanviettoon kavereiden kanssa. Nikotiiniriippuvuus on kemiallista riippuvuutta nikotiinista. Nikotiinin käyttö aiheuttaa mielihyvän tunnetta. Nuuskasta saatava nikotiiniannos on suurempi kuin tupakasta saatu ja tämän vuoksi se aiheuttaa voimakkaampaa riippuvuutta kuin tupakointi.

Digi- ja rahapelaaminen

Digipelaaminen on viihteellistä pelaamista digitaalisella laitteella, kuten tietokoneella, pelikonsolilla, mobiililaitteella tai älypuhelimella ja monille se on nykyään television katselun korvannut vapaa-ajan viettotapa. Digipelaaminen on eri ikäryhmiä ja sukupuolia yhdistävä harrastus, johon liittyy myös paljon iloa ja hyötyjä.

Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelaaja voi voittaa tai hävitä rahaa. Suurimmalle osalle pelaajista rahapelit eivät aiheuta haittoja. Kohtuullista pelaaminen on silloin, kun se ei vie liikaa aikaa tai rahaa, eikä vaikuta kielteisesti elämään.

Joskus netin käyttäminen ja rahapelaaminen karkaavat hallinnasta ja ne alkavat tuottaa haittoja ja ongelmia.

Nettiriippuvuus

Nettiriippuvuus on yli kolme kuukautta jatkunutta hallitsematonta internetin käyttöä, esimerkiksi pakonomaista tarvetta viettää aikaa keskustelufoorumeilla, chateissa, peli- tai seksisivustoilla. Se voi ilmetä myös pakonomaisena sähköpostin tarkastamisena tai informaatioriippuvuutena.

Pelkästään internetissä vietetty aika ei kerro riippuvuudesta vaan samanaikaisesti tulee tarkastella, mitä haittoja netin käytöstä on muun muassa ihmissuhteille, koulussa tai työssä käynnille sekä terveydelle. 

Rahapeliongelma ja -riippuvuus

Ongelmallisessa pelaamisessa on eri tasoja. Ongelmapelaaminen aiheuttaa lievempiä haittoja kuin rahapeliriippuvuus. Ongelmapelaaja käyttää liikaa aikaa tai rahaa pelaamiseen ja se vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Rahapeliriippuvaisen pelaaminen taas on pakonomaista, toistuvaa ja hallitsematonta rahapelaamista, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka pelaamisen haluaisi lopettaa. Pelaaminen voi olla myös pakenemista muista elämän vaikeuksista.  Rahapeliongelmiin tai peliriippuvuuteen liittyy lähes aina muita samanaikaisia ongelmia, kuten elämänkriisi, mielenterveyden ongelma tai päihteet. Ne johtavat usein myös taloudellisiin vaikeuksiin. Oleellista on tarkastella pelaamisen taustalla vaikuttavia syitä.

Muita tärkeitä linkkejä:

Mielen hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä, toimivista ihmissuhteista sekä osallisuudesta yhteiskuntaan, esimerkiksi opintojen, työn tai harrastusten kautta. Siihen kuuluu myös kyky mielekkäiden asioiden tekemiseen, itseluottamus, taito ratkaista ongelmia sekä palautumiskyky vastoinkäymisten jälkeen.

Sairauden tai kriisin kohdatessa omat keinot eivät aina riitä. Tältä sivulta löytyy koottuna Päijät-Hämeen alueella olevat palvelut mielen hyvinvoinnin tukemiseen apua tarvitsevalle ja läheiselle sekä linkit testeihin ja itsehoitomateriaaleihin.

Arjen hyvinvoinnilla on yhteys mielen hyvinvointiin. Silloin kun elämän perusasiat ovat kunnossa, arki sujuu ilman suuria murheita. Mielen hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa, mutta sitä voi vahvistaa ja siihen liittyviä taitoja voi oppia läpi elämän. Voit edistää ja pitää yllä omaa mielen hyvinvointiasi elintapavalinnoilla kuten riittävällä unella, päihteiden kohtuukäytöllä, monipuolisella ruokavaliolla ja liikunnalla.

Arjen turvallisuus ulottuu lähes kaikille elämän osa-alueille ja se koetaan eri tavalla eri elämän vaiheissa. Turvallisuudentunteeseen vaikuttavat muun muassa ikä, terveydentila, asuinalue, perhesuhteet, taloudellinen tilanne ja liikkumisen turvallisuus. Väkivalta tai sillä uhkailu ei kuulu turvalliseen ihmissuhteeseen.

Tältä sivulta löytyy  koottuna palvelut perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai sen uhkatilanteisiin sekä linkit testeihin. Omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka turvallinen arkemme on meille itsellemme ja lähipiirillemme.

Lähisuhteiden tulisi olla turvallisia

Turvallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Haluamme ilmaista itseämme vapaasti ja tulla kuulluksi omassa kodissamme sekä tuntea kodin turvapaikaksemme. Haluamme myös tuntea olevamme tasavertaisia ja rakastettuja omassa parisuhteessamme ja perheessämme. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin lähisuhteisiin.

Perhe- tai lähisuhdeväkivalta

Perhe- tai lähisuhdeväkivallasta puhutaan silloin, kun väkivallan tekijä on nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, muu lähisukulainen tai läheinen. Tyypillisesti uhrin koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille. Väkivalta ilmenee ihmissuhteissa eri tavoin riippuen osallisten elämäntilanteesta, iästä ja ajattelutavoista. Joskus väkivalta alkaa niin hienovaraisena, että sitä on vaikea tunnistaa väkivallaksi. Väkivalta voi alkaa esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä.

Väkivallan kierre on tärkeää katkaista ajoissa, ettei se pääse pitkittymään tai kehittymään vakavammaksi. Vähäistäkään väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä tai sietää. Jos joudut kotonasi, parisuhteessasi tai läheisesi seurassa pelkäämään tai olemaan varuillasi, ihmissuhteesi ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Mitä nopeammin uskallat kertoa kokemuksistasi, sitä nopeammin tilanne voi alkaa parantua.

(Lähde www.nollalinja.fi )

Apua akuuttiin tilanteeseen

Yleinen hätänumero 112
Apua hätätilanteeseen. Poliisiin ja sosiaalipäivystykseen saa yhteyden tästä numerosta.

Turvakoti, Launeenkatu 8, puh. 03 875 090
Maksuton 24/7 auki oleva päivystävä kriisipalveluyksikkö koko perheelle lähisuhdeväkivalta tai sen uhkatilanteessa.

Akuutti 24, Keskussairaalankatu 7, puh. 116 117

Apua silloin kun lähisuhteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa

Kriisikeskus, tukea yli 18-vuotiaille erilaisiin elämäntilannekriiseihin.

Perheasiain neuvottelukeskus

Rikosuhripäivystys-Riku, puh. 116 006

• Päijät-Hämeen palvelupiste, Vesijärvenkatu 15, 3 krs.

Väkivaltatyön avopalvelut sekä aikuisille että lapsille, Lahden ensi ja turvakoti ry.
Matalan kynnyksen ammatillista neuvontaa ja ohjausta kaikenikäisille.

Apua mielenterveys- ja päihdeasioissa

https://paijat-sote.fi/asioi-verkossa/digiklinikka/ –Huoli jaksamisesta ma-pe 8-16 Päihdesairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja ovat tavoitettavissa digitaalisesti.

Päihdepäivystys ma-pe 8.15-11 kaikenikäisille ilman ajanvarausta tai puh. 044 482 8214 takaisinsoittopalvelu 8-16 Täällä tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sen perusteella mm. alkoholin avovieroitushoito.

Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Polku  ma-pe 9-15 ilman ajanvarausta tai puh. 03 819 4850. Täällä autetaan löytämään oikea palvelu, jos epävarmuutta siitä, mihin ottaa yhteyttä.

Kun huoli herää

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Seurakunnat

Valtakunnallisia auttavia puhelimia, chattejä ja nettisivuja

• En jaksa- videokirjasto
• Ensi- ja turvakotienliitto, chatteja eri ikäisille eri elämäntilanteisiin.
• Mannerheimin lastensuojeluliitto, lasten ja nuorten puhelin, nettikirjepalvelu ja chat.
• Maria akatemia, naisille, joita huolestuttaa oman vihan ja väkivallan kysymykset.
• MIELI ry, kriisipuhelin, chat Solmussa aikuisille ja chat Sekaisin nuorille.
• Miessakit ry, keskusteluapua väkivaltaa kokeneille miehille.
• Monika naiset liitto ry, auttava puhelin ja chatteja väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille.
• Netari.fi, digitaalinen nuorisotalo, jossa voi tavata kavereita, jutella chatissa luottamuksella ja saada tietoa monipuolisesti elämän eri osa-alueista. Chattikalenteri auki olevista päivän chateista.
• Nettiturvakoti, apua perheväkivaltaan ja turvallisuutta lähisuhteisiin eri-ikäisille.
• Nettiturvakoti nuorille, tietoa ja testejä turvallisuudesta ja väkivallasta nuorille.
• Naisten linja, kaikenikäisille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille.
• Nollalinja, auttava puhelin 24/7 ja chat läheisissä ihmissuhteissa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.
• Nuortenexit, 13-29-vuotiaille tietoa ja chattitukea seksuaalisen kaltoinkohteluun.
• Lyömätön linja, apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa käyttäneille miehille.
• Suvanto, keskusteluapua ja vertaistukea ikäihmisille.
• Uskontojen uhrien tuki UUT ry, tukea uskonnollisissa yhteisöissä vaikeuksiin joutuneille  ja heidän läheisilleen.
• Väestöliitto, mm.poikien puhelin ja tukea nuorille.
• https://www.mielenterveystalo.fi/fi