Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lapsen ja nuoren hyvinvointi koostuu hyvästä ja säännöllisesti nautitusta ravinnosta, riittävästä ja laadukkaasta levosta sekä riittävästä liikkumisesta.

Jokainen huoltaja varmasti miettii omaa rooliaan vanhempana. Osaako antaa lapselle tarpeeksi hyvät juuret terveeseen elämään? Onko tarpeeksi läsnä, ulkoillaanko tarpeeksi, syödäänkö riittävän ravitsevaa ruokaa? Entä osaako olla tarpeeksi aikuinen päättämään ruutuajasta? Saako lapseni tarpeeksi laadukasta lepoa?

Meillä huoltajilla on vastuu huolehtia lapsemme juurista ihan syntymästä lähtien. Pieni ihminen tarvitsee oikeassa suhteessa hyvää ravintoa, lepoa ja mielekästä fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Liikunnan ei tarvitse olla suorittamista eikä lapsen ole pakko harrastaa liikuntaa. Liikkuminen arjessa on luontaista pienille lapsille, mutta mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän luomuliikkuminen muuttuu suorittamiseksi. Kaikki liike on liikuntaa, leikit, pihapelit, retket, siivoustuokiot, arjen tanssihetket. Yhteiset liikuntatuokiot ovat myös hyvä hetki kysellä lapsen kuulumisia, kehua ja olla läsnä.

Lapsi oppii syntymästään lähtien liikuntataitoja. Liikunnan perustaidot voidaan jakaa tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin. Näitä ovat mm. kääntyminen, hyppääminen, heittäminen ja juokseminen. Näitä liikkumistaitoja mitataan vuosittain koululaisten MOVE-testeissä. Niin Move-testeissä kuin varusmiesten kuntotesteissäkin näkyy huolestuttavasti lasten ja nuorten luontaisen liikkumisen vähentyminen ja kunnon huononeminen. Polarisoituminen aktiivisten ja luonnostaan liikkuvien ja fyysisesti passiivisten lasten välillä on kasvanut. Jos lapsi ei pienestä pitäen saa kotoa mallia liikkumiseen ja yhdessä puuhasteluun on hänen vaikea omaksua tapaa myös kasvaessaan. Lapsi saattaa kasvaa liikkumattomuuden kulttuuriin ja monesti tähän liittyy myös ravitsemukselliset haasteet.

On väärin ajatella, että vastuu lapsen liikkumistaitojen kehittymisestä olisi päiväkodilla tai koululla. Koulupäivät ja niiden sisältämät opit ovat tärkeä osa lapsen liikunnallisten taitojen oppimista mutta vastuu lapsen kasvusta terveeksi, hyvinvoivaksi yhteiskunnan jäseneksi on huoltajilla. Jokainen vanhempi varmasti haluaa, että oma lapsi voi hyvin, jaksaa arjessa, omaa hyvän itsetunnon ja omaksuu terveelliset elämäntavat. Olisihan perin kummallista, jos vanhempi tekisi arjessaan valintoja, jotka eivät edistäisi lapsen terveyttä ja hyvinvointia.

Jotta lapsi ja nuori saa eväät hyvään aikuisuuteen, tarvitsee hän oikeaa ja ravitsevaa ruokaa säännöllisesti. Se, millä huoltajat keittiön ruokakaapit täyttävät, määrää sen millaista polttoainetta lapsi saa. Valinnat lähtevät kaupan hyllyiltä ja ostoksia valittaessa tulee miettiä, onko tämä minun lapselleni hyväksi? Lapsi ei osaa tehdä tulevaisuutensa ja terveytensä kannalta oikeita valintoja, valinnat ja eväät elämään tekee lapsen huoltaja ja lapsen tukiverkostot. Vanhempien omalla esimerkillä on suuri vaikutus siihen, millaisia valintoja lapsi itse vanhempana tekee.

Yhtä tärkeää kuin liike ja ravinto, on lepo. Lapsi ja nuori tarvitsee laadukasta lepoa. Tarpeeksi unta ja rauhallisia hetkiä vastapainoksi koululle ja harrastuksille. Kasvava lapsi tarvitsee unta 8-10h. Älylaitteet on hyvä laittaa nukkumaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Hyvä keino onkin kotona puhelinparkki, jonne puhelimet jätetään illalla. Älylaitteet ovat nykypäivää ja niiden käyttö lisääntyy koko ajan. Tärkeää onkin tasapaino niiden, koulun ja liikkumisen välillä.

Harva aikuinen kiittää vanhempiaan siitä, että sai rajattomasti pelata sisällä ja syödä herkkuja ja pikaruokaa. Vanhemmille ollaan kiitollisia yhteisestä ajasta, metsäretkistä, ravitsevista välipaloista ja välittävistä rajoista.

Mikäli kaipaat tukea ja neuvoja perheesi hyvinvoinnin edistämiseen niin varaa rohkeasti aika perheliikuntaneuvontaan.

liikunnanohjaajat(a)asikkala.fi, 044 7780021

Riitta Tuomala, Liikunnanohjaaja (AMK)

Asikkalan kunnassa on yhdessä tehty ja valtuustossa hyväksytty Asikkalan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma = LNHS, joka ohjaa ja linjaa kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien tekemistä. Asikkalan lnhs rakentuu koko Päijät-Hämeen yhteisen alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärjille eli yhteisille tavoitteille, joita ovat: Osallisuus ja yhteisöllisyys, Mielen hyvinvointi, Arjen turvallisuus ja Terveelliset elintavat. Tämä artikkeli käsittelee mielen hyvinvointia ja sen haasteita.
Viime kevään kouluterveyskyselyn tuloksissa oli paljon hyvää, kuten että kokemus palveluihin pääsystä on parantunut, samoin kuin työrauhan ryhmässä koettiin parantuneen. Joitakin huolta herättäviä teemoja kyselyn vastauksista kuitenkin nousi. Yhtenä huolen aiheena esille nousi mielen hyvinvointi, joka on tärkeä voimavaratekijä meille jokaiselle. Huolta mielialasta ja mielen hyvinvoinnista näkyi erityisesti nuorten tyttöjen vastauksissa. Elämässä on paljon asioita, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin; perhetilanne, läheiset, arjen (ja koulun/opiskelujen) sujuminen, tunne siitä, että voi itse vaikuttaa asioihin ja siitä, että mieltä askarruttavat asiat voi kertoa jollekin ja paljon muuta. Nuoruus on kaiken kaikkiaan aikaa, jolloin elämässä tapahtuu paljon muutoksia, ystävyyssuhteita ja tärkeitä ihmissuhteita alkaa ja päättyy, suhde vanhempiin muuttuu itsenäistymisen myötä, ajatukset tulevaisuudesta ja tavoitteista voivat muuttua tai olla vielä auki. Maailma muuttuu, tulevaisuus saattaa tuntua epävarmalta tai jopa pelottavalta, monet eri epäkohdat vaikuttavat omaan olemiseen ja ajatuksiin.

Olen usein kuullut sanottavan, että kyllä sen mielialan huomaa nenän asennosta 😉, mutta ei se ihan niin ole kuitenkaan. Toisten on vaikea päätellä, mitä jokainen meistä oikeasti juuri nyt tuntee ja miten voi. Siksi on tärkeää pysähtyä välillä kuulostelemaan omaa olemista. Mitä on mielessä, ahdistaako tai pelottaako jokin asia? Mikä on hyvin ja mikä huonosti? Miten läheiset ja tärkeät ihmiset vaikuttavat olemiseesi ja hyvinvointiisi? Elämä on aika hektistä, paljon tapahtumia, tavoitteita, harrastuksia, koulujuttuja ja muuta, aina ei ole aikaa pysähtyä miettimään, miltä itsestä tuntuu. Vaikka onkin kiirettä ja tehtävää, on silti hyvä välillä pysähtyä ja viettää hetki aikaa sen kaikkein tärkeimmän tyypin, eli itsesi kanssa. Kysy yllä olevat kysymykset ja jos niistä jää mieleen asioita, joita haluat muuttaa, mieti miten ja kenen kanssa se onnistuisi. Tee mielen inventaario, mieti mikä on nyt sinun hyvälle olollesi tärkeintä ja keskity siihen.
Jos itseäsi kuulostellessa toteat, että asiat voisivat olla toisin, löydät apua ja tukea niihin monelta eri taholta mm. oppilashuollon työntekijöiltä ja kouluterveydenhuollosta. Joskus voi tuntua vaikealta hakea apua mieltä askarruttaviin asioihin, mutta mielen huolto ja mielenterveyden vaaliminen ovat ihan yhtä tärkeitä asioita kuin muutkin terveyteen liittyvät asiat, jos sinulla on jalka poikki, et edes mieti, tarvitsetko apua, miksi mieltä askarruttava asia olisi jotenkin erilainen?

Yritämme tämän kevään aikana luoda selkeämmän kuvan siitä, mitä palveluja nuorille ja perheille meillä on ja miten apua ja tukea saa. Nuorisovaltuuston idean innoittamana oppilashuollon henkilöstön yhteystiedot kuvan kera tullaan laittamaan koululle näkyviin, toivotaan että toiminta ja toimijat tulisivat näin kaikille tutummiksi.

Marja Koivisto
Hyvinvointikoordinaattori

Hei alakoulujen 3.-6.-luokkalaisten vanhemmat!

Olen koostanut viestiini mielestäni tärkeimpiä kohtia kouluterveyskyselyn tuloksista Asikkalan alakoululaisten osalta. Kyselyyn ovat vastanneet viime lukuvuoden 4.-5.-luokkalaiset. Kaikki kouluterveyskyselyn tulokset ovat luettavissa täältä:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Linkin takaa löytyvät niin oppilaitoskohtaiset, kuntakohtaiset, maakuntakohtaiset kuin valtakunnallisetkin tulokset. Voit sivustolla tarkastella tuloksia 4.-5.-luokkalaisten, 8.-9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten osalta.
On hyvä muistaa, että Asikkalassa on paljon hyvää ja suurella osalla lapsista menee mukavasti. Tähän viestiin on koottu sellaisia asioita, joihin on syytä kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä pienellä panostuksella voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin!
Noin 78% asikkalalaisista 4.-5.-luokkalaisista ilmoitti pitävänsä koulunkäynnistä. Lapset tarvitsevat vanhempien myönteistä kannustusta koulunkäynnin suhteen. Koulutyö ei ole aina pelkästään kivaa, mutta elämän kannalta on tärkeää oppia myös sitkeyttä ja työntekemisen sietämistä. Koulumotivaatioon vaikuttavat monet tekijät, joten asiaa on syytä tarkastella monista näkökulmista.
Noin 38% koki, että koulussa opettaja on kiinnostunut, mitä oppilaalle kuuluu. Koulupäivä on kuitenkin rajallinen ja luokassa keskimäärin parikymmentä oppilasta, joten kovin pitkiä keskusteluja on mahdotonta koulupäivän aikana käydä. Onkin tärkeää, että kotona kysytte lapseltanne päivittäin, miten päivä on mennyt.
Terveydenhoitaja kertoi taannoisessa vanhempainillassa Aurinkovuorella, että edelleen kansallisena suosituksena on viisi ateriaa päivässä, joista kaksi olisi lämmintä ateriaa. Usein sanotaan aamupalan olevan päivän tärkein ateria, mutta noin 26% 4.-5.-luokkalaisista ilmoitti, ettei syö joka arkiaamu aamiaista. Toivomme, että kiinnitätte tähän huomiota kotona. Kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti, jaksaa paremmin, jolloin myös koulunkäynti sujuu paremmin.
¾ oppilaista ilmoitti syövänsä joka koulussa tarjolla olevaa pääruokaa (siis ei vain lisuketta tai leipää). Kouluruoka on monipuolista ja sen ravintoarvot on laskettu ammattilaisten toimesta. Kouluruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma, joten kyse ei ole vain ”tankkaamisesta”. Kannustattehan kotonakin jokaista oppilasta ainakin maistamaan tarjolla olevaa koululounasta.
Alakoululaisista noin 10% ilmoitti nukkuvansa liian vähän. Suositus koululaisille on nukkua 9-11 t/yö. Täyttyykö tämä suositus teidän perheessänne? Herääkö lapsi pirteänä uuteen päivään?
Koulukiusaamista ilmoitti kokevansa viikoittain noin 3% oppilaista. Koulussa on kiusaamisen vastainen suunnitelma ja tilanteisiin puututaan. Mikäli jokin asia painaa mieltä, kannattaa asiasta keskustella luokanopettajan kanssa. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön.
Yksinäisyyttä kokee noin 3% oppilaista. Onko lapsellasi kavereita? Tapaako hän kavereitaan myös koulupäivän ulkopuolella? Usein lapset tarvitsevat aikuisten tukea kaverisuhteiden vahvistamiseksi, erityisesti jos välimatkat ovat pidempiä.
Reilut 11% oppilaista ilmoitti kokeneensa vuoden aikana fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Seksuaalista häirintää, ahdistelua tai mm. viestittelyä kertoi kohdanneensa 6% oppilaista. Internet on tässä yhtenä tekijänä, joten on tärkeää keskustella, miten netissä on hyvä toimia ja mm. pitää profiilinsa yksityisinä.
On tärkeää, että haasteisiin hakee ja saa apua. Haasteiden kanssa voi hakeutua palveluiden piiriin esimerkiksi oppilashuollon toimijoiden kautta. Kenenkään ei tarvitse selviytyä pulmista yksin!
Aurinkoa marraskuun päiviin! Voimia koulutyöhön!

Oppilashuollon puolesta, Anna Perikangas-Muukka, vastaava kuraattori

Olen koostanut viestiini mielestäni tärkeimpiä kohtia kouluterveyskyselyn tuloksista Asikkalan yläkoululaisten osalta. Kaikki kouluterveyskyselyn tulokset ovat luettavissa täältä:
Linkin takaa löytyvät niin oppilaitoskohtaiset, kuntakohtaiset, maakuntakohtaiset kuin valtakunnallisetkin tulokset. Voit sivustolta tarkastella tuloksia 4.-5.-luokkalaisten, 8.-9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten osalta.
On hyvä muistaa, että Asikkalassa on paljon hyvää ja suurella osalla lapsista menee mukavasti. Tähän viestiin on koottu sellaisia asioita, joihin on syytä kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä pienellä panostuksella voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin!
Noin 50% koki, että koulussa opettaja ei ole kiinnostunut, mitä oppilaalle kuuluu. Koulupäivä on rajallinen ja luokassa keskimäärin parikymmentä oppilasta, joten kovin pitkiä keskusteluja on mahdotonta koulupäivän aikana käydä. Onkin tärkeää, että kotona kysytte nuoreltanne päivittäin, miten päivä on mennyt. Me täällä koululla pyrimme samaan ja kiinnitämme tähän jatkossa enemmän huomiota!
Usein sanotaan aamupalan olevan päivän tärkein ateria, mutta noin 45% 8.-9.-luokkalaisista (tytöistä jopa 50%!) ilmoitti, ettei syö joka arkiaamu aamiaista. Toivomme, että kiinnitätte tähän huomiota kotona. Kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti, jaksaa paremmin, jolloin myös koulunkäynti sujuu paremmin. Lisäksi 43% yläkoululaisista ilmoitti, ettei syö kouluruokaa päivittäin. Kouluruoka on monipuolista ja sen ravintoarvot on laskettu ammattilaisten toimesta. Kouluruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma, joten kyse ei ole vain ”tankkaamisesta”.
Yläkoululaisista noin 45% ilmoitti nukkuvansa alle 8t/arkiyö. Suositus koululaisille on nukkua 9-11t/yö, kuitenkin vähintään tuo 8t. Täyttyykö tämä suositus teidän perheessänne?
Koulukiusaamista ilmoitti kokevansa viikoittain noin 9% oppilaista. Koulussa on kiusaamisen vastainen suunnitelma ja tilanteisiin puututaan. Mikäli jokin asia painaa mieltä, kannattaa asiasta keskustella luokanvalvojan kanssa. Jokaisella oppilaalla on lain suoma oikeus turvalliseen kouluympäristöön eikä kiusaamista hyväksytä koulussamme. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön.
Yksinäisyyttä kokee noin 18% oppilaista. Onko nuorellasi kavereita? Tapaako hän kavereitaan myös koulupäivän ulkopuolella? Usein nuoretkin tarvitsevat aikuisten tukea kaverisuhteiden vahvistamiseksi, erityisesti jos välimatkat ovat pidempiä. Jos sinulla on huolta nuoren kaverisuhteissa, voit olla yhteydessä kuraattoriin.
Liki 18% oppilaista ilmoitti kokeneensa vuoden aikana fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Seksuaalista häirintää, ahdistelua tai mm. viestittelyä kertoi kohdanneensa 26% oppilaista (pojat n. 12%, tytöt n. 35%). Internet on tässä yhtenä mahdollisena tekijänä, joten on tärkeää keskustella, miten netissä on hyvä toimia ja mm. pitää profiilinsa yksityisinä.
On tärkeää, että haasteisiin hakee ja saa apua. Haasteiden kanssa on hyvä hakeutua palveluiden piiriin esimerkiksi oppilashuollon toimijoiden kautta. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin!
Aurinkoa marraskuun päiviin! Voimia koulutyöhön!

Oppilashuollon puolesta,
Anna Perikangas-Muukka, vastaava kuraattori

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa, joka toinen vuosi suomalaisten koululaisten vastaukset kouluterveyskyselyn muodossa. Kyselyyn vastasivat 163 oppilasta 3.-4. vuosiluokilta, 198 oppilasta Vääksyn Yhteiskoulun 8.-9. vuosiluokilta ja 123 lukio-opiskelijaa. Kysely suoritettiin keväällä 2021. Seuraavan kerran kysely toteutetaan vuonna 2023.

Kyselyn pohjalta voidaan havaita, että Asikkalassa on paljon hyvää ja suurella osalla lapsista menee mukavasti. Noin 78 % asikkalalaisista 4. – 5.-luokkalaisista ilmoitti pitävänsä koulunkäynnistä.  Lähes kaikki harrastavat jotain kerran viikossa. Harrastusten kirjo on nuorilla laaja. Kolmasosa kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. Valtaosa nuorista on raittiita.

Tuloksissa on havaittavissa myös huolia, joita koulujen henkilöstö ja oppilashuolto haluavat nostaa esille.  Nykyinen maailmantilanne haastaa perheiden tilanteita. Arjen haasteita ei kannata piilottaa. Perheiden arjessa esiintyvää painetta voi jakaa ja tukea voi saada mm. oppilas- ja opiskelijahuollon kautta.

Jokaisessa ikäryhmässä oli havaintona, että lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän. Entistä useampi lapsi ei syö aamupalaa. Tämän lisäksi 43 % yläkoulun 8.-9. vuosiluokan ja lukion  opiskelijoista ilmoittivat, etteivät he syö kouluruokaa päivittäin. Tuloksista oli havaittavissa vapaa-ajalla tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan kasvu. Seksuaalista häirintää, ahdistelua tai mm. viestittelyä kertoi kohdanneensa joka kolmas tyttö 8.-9. vuosiluokalta. Kun arjen tilanteet perheissä kärjistyvät, on fyysisen väkivallan kasvua selvästi havaittavissa lukiolaisilla alakoulun oppilaita enemmän.  8.- 9. vuosiluokan oppilaista liki 18 % ilmoitti kokeneensa vuoden aikana fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta.

Hyvinvointi muodostuu eri paloista – palataan perusasioiden äärelle

Lapset tarvitsevat rajojen asettamista. Rajojen asettaminen tuo lapselle turvaa. Sitä tuovat myös arjen perusrutiinit. Riittävä yöuni ja säännöllinen ruokailurytmi tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia.

Koulu on iso perhe, jossa lapsi harjoittelee olemaan ryhmässä ja toimimaan koulun sääntöjen mukaisesti. Kouluissa on erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria, joille koulun järjestyssääntöjen opettelu on päivittäistä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista toteutetaan Asikkalan kaikilla kouluilla. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään yhteistyössä osaavan henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Tähän kuuluvat oppilaiden kohtaaminen ja kuunteleminen sekä osallisuuden lisääminen koulun arjessa.

Koti ja koulu yhdessä voivat mahdollistaa hyvän polun lapselle kasvaa ja kehittyä.

Anna Perikangas-Muukka, vastaava kuraattori ja Petri Haapanen, vs.sivistysjohtaja

Miten Asikkalan nuoret voivat, mistä on kyse, kun puhutaan kouluterveyskyselystä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kokoaa, joka toinen vuosi suomalaisten koululaisten vastaukset kouluterveyskyselyn muodossa. Kyselyyn vastasivat 163 oppilasta 3.-4. vuosiluokilta, 198 oppilasta Vääksyn Yhteiskoulun 8.-9. vuosiluokilta ja 123 lukio-opiskelijaa. Kysely suoritettiin keväällä 2021. Seuraavan kerran kysely toteutetaan vuonna 2023.

Kyselyn pohjalta voidaan havaita, että Asikkalassa on paljon hyvää ja suurella osalla lapsista menee mukavasti. Tuloksissa on havaittavissa myös huolia, joita koulujen henkilöstö ja oppilashuolto haluavat nostaa esille. Kuntakohtaiset tulokset on koonnut vastaava koulukuraattori Anna Perikangas-Muukka. Kuntakohtaisista tuloksista on viestitetty koteihin Wilma-järjestelmän kautta.

Miten oppilaat kokivat koulukiusaamista THL:n kouluterveyskyselyn mukaan?

4. – 5. -vuosiluokan oppilaista 3 % kokee olevansa koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (valtakunnallinen keskiarvo on 7,8 %). Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 %. 59 % oppilaista kokee, ettei kiusausta ole esiintynyt lainkaan.  54 % on kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukukauden aikana. 71 % oppilaan mielestä koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen.

8.-9.-vuosiluokan oppilaista 60 % kokee, ettei heitä ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana, kuitenkin 9 % kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa (valtakunnallinen ka 5,9). 29 % oppilaista on kertonut tapahtuneesta koulun aikuiselle lukukauden aikana. Yläkoulun oppilailta selvitettiin kiusaamisen muotoja, joita olivat:

• Nimittely, tekemällä naurunlaiseksi tai kiusoittelemalla 84 %
• jättämällä huomioimatta tai kaveriporukan ulkopuolelle 58 %
• ilmeillä tai eleillä loukkaamalla 58 %
• lyömällä, potkimalla tai tönimällä 18 %
• levittämällä valheita 47 %
• kännykän tai internetin välityksellä 31 %
• viemällä rahaa, tavaraa tai rikkomalla tavaroita 13 %
• uhkailemassa ja pakottamalla 11 %

Lukion opiskelijoista koettua koulukiusaamista kokee 0,8 % opiskelijoista.

Jokaisessa koulussa puututaan koulukiusaamiseen

Kiusaamista ei tapahdu vain koulussa, vaan se on ilmiö, josta meidän kaikkien tulee olla huolissaan. Jokainen meistä voi miettiä ratkaisukeinoja sen ennaltaehkäisemiseksi. Kouluissa toteutetaan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.

Koulu on iso perhe, jossa lapsi harjoittelee olemaan ryhmässä ja toimimaan koulun sääntöjen mukaisesti. Meillä on erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria, joille koulun järjestyssääntöjen opettelu on päivittäistä. Jokaisena koulupäivänä havaitsemme ja puutumme epäasialliseen toimintaan.

Oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Koulussa puututaan heti epäasialliseen toimintaan ja kiusaamistilanteisiin. Jokaiseen kouluun on laadittu toimintamalli, jonka mukaisesti koulussa toimitaan. Kun epäasiallista toimintaa havaitaan, tulee huoltajan olla yhteydessä oppilasta opettavaan opettajaan tai rehtoriin. Viimeisten vuosien aikana olemme hyödyntäneet poliisia ja vierailijoita esim. Antti Rönkä, jolloin kiusaamisen moniulotteisuus ja näkymättömyys on myös konkretisoitunut. Luokissa on sovittu, miten mahdollisesta kiusaamisesta kerrotaan koulun aikuiselle. Kiusaamiselle ilmiönä on ominaista toistuvuus, jolloin suunnitelmallinen seuranta on välttämätöntä sen lopettamisessa. Opetushallitus on ohjeistanut kouluja tästä asiasta vuonna 2020.

Parasta kiusaamisen vastaista työtä on koulun toimintakulttuurin kehittäminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista toteutetaan Asikkalan kaikilla kouluilla. Koulun ja luokkien yhteiset tapahtumat, toiminnalliset välitunnit edistävät kouluviihtyisyyttä. Oppilaiden kohtaamista ja kuuntelemista tulee kouluissa edelleen kehittää. Kiusaamista ei esiinny ainoastaan koulussa, vaan sitä on kaikkialla. Tästä syystä koulu ei yksin pysty ratkaisemaan tätä asiaa. Huoltajat ovat keskeinen ryhmä kiusaamisen vastaisessa työssä.

Kiusaamistilanteita kartoitetaan kouluissa säännöllisesti. Saadun tiedon mukaan alakouluissa on selvitetty 18 ja yläkoulussa viisi todennettua ja kirjattua kiusaamistilannetta tämän lukuvuoden aikana. Kasvatus- ja opetuslautakunta keskusteli 10.2.2022 pitämässään kokouksessa koulujen tilanteesta. Lautakunta totesi asian tärkeyden, mutta myös koulujen roolin ja toimintamallien tunnistaminen käytävissä keskusteluissa. Lautakunta jatkaa asian käsittelyä sivistysjohtajan valmistelutyön pohjalta.

Vääksyssä 11.2.2022

Petri Haapanen

vs. sivistysjohtaja

Kuraattori Outi Mäyrä, 044 778 0848, outi.mayra@paijatha.fi

Terveydenhoitaja Jutta Salonen, 044 780 1166, jutta.salonen@paijatha.fi (tiistaisin)

Kuraattori Outi Mäyrä, 044 778 0848, outi.mayra@paijatha.fi

Terveydenhoitaja Lea Puolitaival, 044 778 0530, lea.puolitaival@paijatha.fi,

Kuraattori Heli Virtanen, 044 778 0415, heli.virtanen@paijatha.fi

Terveydenhoitaja Jutta Salonen, 044 780 1166, jutta.salonen@paijatha.fi

Kuraattori Heli Virtanen, 044 778 0415, heli.virtanen(a)paijatha.fi

Terveydenhoitaja Jutta Salonen, 044 780 1166, jutta.salonen@paijatha.fi  (kuukauden ensimmäinen pe)

Kuraattori Heli Virtanen, 044 778 0415, heli.virtanen@paijatha.fi

Terveydenhoitaja Meri Olin, 044 780 2506, meri.olin@paijatha.fi

Yläkoulu Koulukuraattori Outi Mäyrä, 044 778 0848, outi.mayra@paijatha.fi

Lukio kuraattori Katja Tähkänen, 0401938409, katja-marika.tahkanen@paijatha.fi

Koulupsykologi Elisa Saarinen (lukio), 0447297259, elisa.saarinen@paijatha.fi

Yläkoulu (7.-9. lk): Lea Puolitaival, 0447780530, lea.puolitaival@paijatha.fi

Lukio: Terveydenhoitaja Laura Kandén (paikalla ma & pe), 044 780 2202, laura.kanden@paijatha.fi

Koulukuraattori Elina Saastamoinen (paikalla ti & to), 044 778 0418, elina.saastamoinen@paijatha.fi

Koulupsykologi Aino Saarnio / Mehiläinen (paikalla ti), 044 241 3708, aino.saarnio@mehilainen.fi

Terveydenhoitaja Laura Kandén (paikalla ti & to), 044 780 2202, laura.kanden@paijatha.fi 

Yhteisökasvattaja Sanna Kangas, 044 778 0019, sanna.kangas@asikkala.fi (Hulivili ma, Hulivili-eskarit ke, Peuhis to, Vehmis pe)

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Mokka, 044 778 0059, leena.mokka@asikkala.fi

Alle kouluikäisten lasten psykologi- ja terveydenhoitajapalvelut neuvolasta; kouluvalmiustutkimuksiin ohjautuminen koulupsykologien kautta

Mikäli asioit sähköpostitse, älä käytä oppilaan henkilö- tai tunnistetietoja!