Siirry sisältöön
Yhteystiedot Asioi verkossa Haku

Muistomerkki sijaitsee Vääksyn koulun pihalla, osoitteessa Asikkalantie 12. Muistomerkissä on teksti ”Tällä Päijänteen välkkyvien vesien äärellä aloitettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseuratyö vuonna 1893. Ei huku se kansa yöhön, joka valoon rynnistää”. Muistomerkkiin kuuluu erikseen tulirautamerkki. Muistomerkki on paljastettu 20.6.1943.

Ministeri Heikki Ritavuori oli Pulkkilanharjun ensimmäisen kesähuvilan rakennuttaja 1910 ja sen luonnon ihailija. Nykyisin keskeinen osa Pulkkilanharjua kuuluu 1993 perustettuun Päijänteen kansallispuistoon. Muistomerkki paljastettiin vuonna 2020 ja se sijaitsee Pulkkilanharjulla Pulkkilantien kupeessa Päijänteen kansallispuiston rajalla.

Muistomerkin ovat pystyttäneet Asikkalan karjalaiset vuonna 1955 Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla hautausmaalla siunauskappelin läheisyydessä.

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli asikkalainen sotilas. Hänestä tehty muistopaasi sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan Kotiseutumuseon alueella vanhan viljamakasiinin vieressä. Muistopaadessa olevassa tekstissä kerrotaan, että kenraalimajuri Aaro Pajari syntyi vuonna 1897 Asikkalassa. Hän oli Suomen sotien 1939-1945 kahden Mannerheim-ristin ritari. Muistopaaden pystytti Asikkalan Sotaveteraanit vuonna 1977 tuomalla kivet kirkon lähellä sijainneen koulun, Pajarin lapsuudenkodin alueelta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen.

Punaisten puolella kaatuneittein hautamuistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1947.

Muistomerkki sijaitsee Kurhilassa, nuorisoseurantalolle vievän tien ja Evontien risteyksessä. Muistomerkki sijaitsi alun perin paikalla, jossa kaatuivat taistelun ensimmäiset miehet, mutta koska paikka oli kaukana, hankalan matkan päässä metsässä, se siirrettiin nykyiseen paikkaan Evontien varteen. Taisteluissa kaatuivat ensimmäisinä asikkalalainen Juho Kirkola ja kivijärveläinen Nestori Kinnunen. Siitä kertoo teksti ”15.IV.1918 Nestori Kinnunen, Kivijärvi, Juho Kirkola, Asikkala. Itsenne vuoksi taistohon menneet ette, tartuitte miekkaan puolesta maamme. Kauniimman huomenen, – ruskon puolesta, oikean puolesta, ihmisyyden uskon”.

Muistomerkki löytyy Vähä-Äiniön Kuoreniemestä, Yttölän tilan rannasta. Paikalla oli telakka, jossa rakennettiin muun muassa siipirataslaiva Päijänteelle. Telakka työllisti huomattavan määrän ihmisiä. Muistomerkissä on teksti ”Tällä paikalla valmistettiin Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi v. 1856”. Muistomerkin paljasti Asikkalan Kotiseutuyhdistys vuonna 1956.

Lauri Karttusen 15.10.1994 paljastettu muistomerkki sijaitsee Hillilässä, Matti Suomelan perikunnan metsässä. Muistomerkki on pystytetty 17.2.1918 punaisten surmaaman maanviljelijän, nahkuri Lauri Karttusen muistoksi. Muistomerkki muodostuu runsaan kuutiometrin suuruisesta luonnonkivestä ja sen päälle pystytetystä teräksisestä rististä, jossa on messinkilaatta.

Rautapitoisen kiven tekee vaikuttavaksi mm. se, että siitä valuu ruostetta ikään kuin se itkisi verta. Mustaksi maalatun ristin on tehnyt Teuvo Jussila. Ristin korkeus maasta on 2,3 metriä ja leveys 60 cm. Sotiemme veteraanit toivat ristin keskelle vapaussodan ristin. Ristin alaosan messinkilaatan, jossa on 1.8.1887 syntyneen Karttusen henkilötiedot, on takonut Salonsaaren seppä Kyösti Nikki.

Rapala Oy:n liiketoiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi vuonna 1989 40 vuotta. Samana vuonna pystytettiin Laurin patsas. Veistos esittää Rapala Oy:n perustajaa Lauri Rapalaa ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Toivo Pelkonen. Patsas paljastettiin 25.11.1989 ja se sijaitsee Vääksyn kanavalla Vesimyllymuseon välittömässä läheisyydessä. Rapala Oy on ollut vuosikymmenten ajan Asikkalan suurin yksityinen työllistäjä. Patsas pystytettiin Asikkalan kunnan ja Rapala Oy:n yhteistyönä.

Vesivehmaan lentokentällä sijaitsevan muistomerkin on pystyttänyt Lahden Ilmasilta muistuttamaan jälkipolvia niistä lentolaivueista, jotka puolustivat maamme ilmatilaa Vesivehmaan lentokentältä käsin. Muistokivi on kentän rakennustöiden yhteydessä irrotettu harmaa paasi, johon on kiinnitetty pronssilaatta seuraavin tekstein: ”Vesivehmaan lentokentällä vuosina 1940-1944 toimineiden lentolaivueiden HLeLv24, Täyd.LeLv35 ja PleLv48 muistoksi ja ilmatilamme puolustajien kunniaksi. Muistokiven pystytti Lahden Ilmasilta 1998”.

Lahden Ilmasilta ry kunnioittaa Ilmavoimien vainajia vuosittain 7. syyskuuta laskemalla kukkalaitteen muistokivelle.

Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki paljastettiin Kalkkisten kylässä vuonna 1994. Muistomerkki sijaitsee Nuoramoistentien varressa, kylän keskustan risteyksestä parin sadan metrin päässä, Pörskäläntien kulmassa. Muistomerkin ovat suunnitelleet kuvanveistäjät Aimo Tukiainen ja Aimo Reitala.

Asikkalan kunta sai vuonna 1960 vastaanottaa Olga ja Kaarlo Laaksosen testamenttimääräyksellä lahjoituksen, jossa toivottiin, että testamentatut varat käytetään taide-esineen hankkimiseksi johonkin julkiseen paikkaan Vääksyn asutuskeskuksen kaunistamiseksi, esimerkiksi silloisen nuorisotalon tonttialueelle. Valtuuston päätöksellä hankittiin kuvanveistäjä Veikko Leppäsen tekemä patsas, joka päätettiin sijoittaa Asikkalan kunnantalon pihalle Vääksyssä. Se on nykyään Kustaantorilla, kunnanviraston sivustalla. Paljastustilaisuus oli 19.9.1964.

Muistomerkki sijaitsee Asikkalan hautausmaan sankarihaudalla. Muistomerkin ympärillä on 239 sankarihautaa. Sankaripatsaan ovat suunnitelleet arkkitehti Kaarlo Könönen ja kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala vuonna 1947.

Muistomerkki sijaitsee Anianpellon vanhalla markkinapaikalla. Muistokiveen on kaiverrettu teksti ” Suomen vapaussodan Anianpellon taistelu 17.-18.4.1918. Edestä kodin, Isänmaan.” Taistelun muistomerkki paljastettiin vuonna 1928 Kustaa III:n metsikössä Anianpellontien varrella. Asikkalan suojeluskunta piti paljastustilaisuuden kunniaksi paraatin.

Tynnyrkivi oli Anianpellon markkinoiden muhkea porttikivi Urajärven suunnasta tullessa. Se oli aikanaan Hämeen Härkätien varrella ja muodostui myös jonkinlaiseksi moraalin portiksi, sillä väkijuomia Tynnyrkiven sisäpuolelle ei markkinoilla saanut viedä.  Kivien kuopissa saattoi säilyttää olutleilejä ja oluttynnyreitä.

Anianpellon markkinoiden kunniakasta ja pitkää historiaa ei tarvitse pelkästään kuvitella, sillä esimerkiksi Uusi Suometar kuvaili jo vuonna 1855 tämän kaupallisen tapahtuman menoa: ”Pian olimme tiellä Anianpeltoon; jo alkoikin näkyä mikä oli matkamme päämaali: karjaa ja hewoisia joutui eteemme yhä enempi, miehiä ja waimoja käydä pötki tien molemmin puolin tuohikontit selässä ja tavallisissa markkinapukimissa”.  Kuvaus on voinut sopia juuri Tynnyrkiven mäkeen, jolla oli aivan erityinen tehtävänsä markkinaväen hyvinvoinnissa.

Vääksyn kanavan puistossa on Vaikeiden aikojen muistomerkki ”Menneiden sukupolvien työlle”. Se symboloi näitä seutuja koetelleita monenlaisia vaikeita aikoja, kuten nälkävuodet, mustasurma ja sotien aiheuttama kurjuus. Jopa kolmannes Asikkalan asukkaista merkittiin kuolleiksi 1600-luvun loppupuolella. Tämä talkoovoimin rakennettu muistomerkki on arkkitehti Heikki Sipposen suunnittelema. Se symboloi yhteishengen ja yksimielisyyden merkitystä vaikeina aikoina. Muistomerkki koostuu kahdesta portti- ja naapurikivestä, sekä 24 kivestä, jotka muodostavat suojaavan ympyräkehän varsinaisen keskuskiven ympärille. Nuo 24 kiveä puolestaan symboloivat Asikkalan kyliä. Paljastustilaisuus oli 4.12.1977, Suomen 60-vuotispäivän aattona.

Historiantutkijana ja huippupoliitikkona tunnetun valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin patsas sijaitsee Kalmarinpuistossa Vääksyssä Vääksyn kanavan tuntumassa (Kalmarintie 8). Patsaan on veistänyt akateemikko Väinö Aaltonen ja se on paljastettu 15.6.1963. Patsas on pystytetty Etelä-Suomen Nuorisoseurapiirin toimesta.

Valkoisten puolella taistelleiden hautamuistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla.

Muistomerkki sijaitsee Rauhanpuistossa (Kalmarintie 10, Vääksy). Muistomerkki oli asetettu tehtäväänsä vuosien 1939-1945 sotiin lähteneiden asikkalalaisten sotiemme veteraanien muistoksi. Muistomerkki paljastettiin valtakunnallisena sotaveteraanipäivänä 27.4.1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna. Samana vuonna Asikkalan Sotaveteraanit täytti 20 vuotta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen. Se koostuu kolmesta luonnonkivestä. Kiviin on kiinnitetty laatta, jossa on tekstinä juhlavuoden tunnus ”Itsenäisyys kasvaa meistä.”

Urajärven kartanon puistoalueelta löytyy näköalapaikka, temppelin raunioita muistuttava Valhalla, joka on rakennettu vuonna 1913. Sen edustalla on kivilaatta, jossa on teksti ” O Land, du tusen sjöas land! Maa tuhatjärvinen, oi maa”. Via Novaksi kutsuttua polkua pitkin pääsee von Heidemanien sukuhaudalle, joka on antiikin temppeliä jäljittelevä muistomerkki.

Kanavan sulkualueella sijaitseva muistomerkki pystytettiin Vääksyn kanavan 150-vuotisjuhlien kunniaksi kesällä 2021. Muistomerkki kuvaa ensimmäistä rullasiltaa kanavalla mallina päiväämätön piirustus Rullbro med sätt öfver kanalen emellan Wesijärvi och Päjäne, piirtänyt K. G. Ekebom. Muistomerkin on valmistanut Kanavan Paja ja kustantanut Väylävirasto.

Vääksynjoen ylittäneen sillan muinaismuistomerkki paljastettiin vuonna 2020. Siltapenkereet on suojeltu muinaisjäännöksenä.

Danielson-Kalmarin huvilan alapuolella olevan siltapenkereen paikalla sijainneen ylisen Viipurintien sillan tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta silta näkyy jo 1408 kartassa. Silta jäi pois käytöstä kanavan rakentamisen katkaistua tieyhteyden 1860-luvun lopulla.

Muistomerkin on suunnitellut Tapio Blåfield ja toteuttanut asikkalalaiset sepät Seppo ja Kari Honka.

Muistolaatat

Pro Patria -taulut sisältävät nimilistoja sotiemme sankarivainajista.
Kuvassa Karsillantien Pro Patria -muistotaulu Iso-Äiniöllä.

Muistolaatta Asikkalan vanhasta puukirkosta löytyy Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinältä. Laattaan kirjoitetusta tekstistä ilmenee, että Asikkalan vanha puukirkko oli toiminnassa vuosina 1612-1892. Kun uusi kirkko valmistui Makasiininmäelle vuonna 1880, vanha puukirkko purettiin ja sen lautoja ja hirsiä käytettiin useissa kouluissa ja muissa kunnan rakennuksissa.

Muistolaatta sijaitsee Danielson-Kalmarin kesähuvilan seinässä Vääksyssä. Laatassa on teksti ”Tässä talossa asui kesäisin historiantutkija, perustuslakiemme peloton ja taitava puolustaja valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari vuodesta 1892 kuolemaansa saakka vuoteen 1933.

Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinästä löytyy muistolaatta pastori Axel Laurellista. Laatassa on teksti ”Pastori Aksel Laurell, (29.5.1715-28.10.1790) toimi perunanviljelyksen edistämiseksi enemmän, kuin kukaan aikalaisistaan maassamme ollessaan Asikkalan kappalaisena 1744-1790”.

Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla kotiseutumuseolla on myös Axel Laurellista muistolaatta ja -kivi. Muistolaatassa on teksti: Perunanviljelyksen harrastaja ja levittäjä pastori Axel Laurell oli kappalaisena 1740-1790. Tämä pihamaa oli silloin pappilan pihamaa.

Pastori Axel Laurell on kirjoittanut perunanviljelyksestä pienen kirjasen. Kirjan nimi on ”Lyhykäinen kirjoitus potatoesten eli maan päronain wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä huomen hallituxesa”. Monen wuotisesta koettelemuxesta koottu ja yhteenpandu. AXEL LAURELL, kappalainen ja V. pastor Assicala. 1773”.

Asikkalan kirjastosta löytyy kirjasta uusi painos.

Sodassa kaatuneita on muistettu Pro Patria -tauluin. Näitä viime sotiemme sankarivainajien muistotauluja on mm. kouluissa. Asikkalan yläasteen vanhassa juhlasalissa olevassa taulussa on nimilista koulun oppilaista, jotka ovat kaatuneet sodassa. Myös nykyisen koulutuskeskus Salpauksen ruokalan aulassa on samanlainen muistotaulu. Asikkalan seurakunnassa on muistotaulu sodassa kaatuneista.

Tammenlehvä -muistolaatta paljastettiin 25.10.1996 ja se sijaitsee Vääksyssä, Päijänteen tuntumassa Tammenlehvätalon pihalla. Muistolaatta on kiinnitetty luonnonkiveen muistuttamaan tuleville polville sotaveteraaneista.

Muistolaatta sijaitsee Vääksyn Torpan juhlasalin seinällä. Salin syntyi Asikkalassa vuonna 1866 ja kuoli Tammisaaren vankilassa 1919. Salinin muistolaatta on paljastettu vappuna 1975 ja sen on suunnitellut silloinen Hämeen läänintaiteilija Matti Koskela.

Urajärven kartano on ollut von Heidemanien sukukartanona lähes kaksi ja puoli vuosisataa. Siitä on muistutuksena Urajärven kartanossa musta, marmorinen muistolaatta, jossa kerrotaan latinaksi, että tila on ollut 240 vuotta Heideman-suvun hallussa.

Minna Kaupin lehtikuusesta valmistettu reliefi paljastettiin 2012 Vääksynjoen kupeessa. Kiintorasti-nimisen silhuettimaisen reliefin suunnitteli ja myös pääosin toteutti Tomi Kulmala.

Asikkalassa syntynyt Minna Kauppi on yksi Suomen menestyneimmistä suunnistajista. Hän voitti urallaan 9 MM-kultamitalia.