Järvet ja vesistöt
Asikkalassa on 88 yli hehtaarin kokoista järveä (yhteensä 192,3 km2) ja rantaviivaa 581 kilometriä. Päijänteen Asikkalanselältä johdetaan talousvettä yli miljoonalle suomalaiselle. Maapinta-alasta 15 % on pohjavesialuetta ja keskustaajama Vääksy on kokonaan pohjavesialuetta. Vesistöjen merkitystä ja suojelua ei siis voi meillä vähätellä.
Asikkalassa on tehty järvien tilan seurantaa 1970- luvulta lähtien. Asikkalaan valmistui vuonna 2020 opinnäytetyönä järvien tilan seurantasuunnitelma, mikä parantaa seurantatulosten vertailukelpoisuutta ja takaa pitkäjänteisen työn toteutumista.
Asikkalassa on pohjavesialueita yhteensä 85,36 km2, joka on noin 15 % maapinta-alasta. Salpausselän harjualueet ovat ihanteellista maastoa pohjaveden muodostumiselle.
Voit tarkistaa pohjavesialueet paikkatietoikkunasta. Mene osoitteeseen kartta.paikkatietoikkuna.fi ja valitse vasemmassa reunassa karttatasot välilehdeltä Pohjavesialueet -karttataso. Zoomaa kartta haluamaasi paikkaan.
Pohjavesialueet jaetaan käyttöpotentiaalin mukaan 1-, 2- ja E-luokan alueisiin. Luokitusperusteet muuttuivat helmikuussa 2015. Suomen laki kieltää pohjaveden pilaamisen (YSL 17 §).
1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjavesialueet voidaan luokitella myös 1E- ja 2E-luokkiin.
Suurin osa mattojen pesussa syntyvästä kuormituksesta vesistöön tulee irtoliasta.
Matonpesuvedet rinnastetaan harmaisiin jätevesiin, joten ne on imeytettävä vähintään 10 metriä rannasta. Pohjavesialueella jätevedet tulee puhdistaa ennen maahan pääsyä.
Mäntysuopa on biohajoava pesuaine, mutta sen hartsihapot ovat kaloille myrkyllisiä.
Matonpesuohjeet:
- Imuroi irtolika pois ennen pesemistä.
- Valmista pesuliuos ympäristöystävällisestä pesuaineesta.
- Pese viemäröidyllä matonpesupaikalla tai vähintään 10 metrin etäisyydellä rannasta.
Mattoja ja pyykkiä ei saa pestä vesistössä. Mattojen ja muiden tekstiilien pesu tulee järjestää niin, että puhdistamattomat vedet eivät joudu suoraan vesistöön.
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja muiden laitteiden pesu ja huolto on toteutettava niin, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
- Peseminen katu- ja tiealueilla, parkkipaikoilla ja muilla yleisillä alueilla sekä ranta-alueilla on kielletty.
- Pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimen kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään, jos:
- pesussa käytetään liuotinta sisältävää pesuainetta tai
- pesu on ammattimaista tai laajamittaista tai
- pesu tapahtuu pesuainetta käyttäen pohjavesialueella.
Vastuullisen veneilijän muistilista
- Vältä rantautuessa puiden ja pensaiden vahingoittumista köysikiinnittymisissä
- Älä kerää luonnosta kasvavia puita ja kiviä nuotioihin
- Vältä kertakäyttöastioita ja tarpeettomia muovipakkauksia
- Pidä koirat ehdottomasti kiinni
- Vältä liikkumista pesimäalueilla
- Varo häiritsemästä hautovia vesilintuja
- Älä jätä siimoja ja verkkoja luontoon
- Käytä olemassa olevia polkuja ja kulkureittejä kasvuston säästämiseksi
- Estä öljyn ja likaisen pilssiveden pääsy vesistöön
- Tyhjennä käymäläjäte sitä varten varattuihin keräilypisteisiin
- Noudata ”vie mennessäsi mitä toit tullessasi ” –periaatetta
- Lajittele roskat aina kun mahdollista kierrätystä varten
- Pura suuret pakkaukset jo kotona kierrätyssäiliöihin
- Käytä normaaleita kasseja ja koreja muovikassien sijaan
- Kerää talteen rantaan ajautuneita roskia
Terveysturvallisista syistä vähintäänkin silmämääräinen sinilevätarkistus on hyvä tehdä joka kerta, kun pulahtaa veteen.
Valtakunnallinen leväseuranta Vesijärvellä Kalmarin ja Pirppulan uimarannoilla sekä Päijänteellä Kuotaan uimarannalla alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Havaintokierros tehdään kerran viikossa.
Havainnot tallennetaan Järviwikiin, jonka tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme. Järviwikiä ylläpitää Suomen ympäristökeskus SYKE.
Omien mökki- ja kotirantojen levähavaintoja voi kirjata kuka tahansa Järviwikiin. On suositeltavaa kirjata sinne myös ”ei levää” -havainnot. Näitäkin havaintoja voidaan hyödyntää järven tilan seurannassa.
”Veden tuntija on se, joka on kastellut siinä varpaansa.”
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Järvi-meriwikistä löytyy perustiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistämme ja rannikon merialueista sekä valmiit työkalut, joilla voi esimerkiksi ylläpitää omaa havaintopaikkaa.
Löydä oma lähivetesi, ja täydennä sen tietoja omilla kokemuksillasi.
Ranta-asutus on yksi kolmesta suurimmasta vesistöjen kuormittajasta. Huolehdithan siis jätevesiesi oikeasta käsittelystä.
Myös kunnalliseen viemäriin liittyneiden jätevedet lasketaan puhdistettuna vesistöön. Aivan täysin niitä ei saada kuitenkaan puhdistettua, joten esimerkiksi vaarallisia aineita ei tule valuttaa viemäriin vaan toimittaa vaarallisten aineiden keräyspisteelle.
Asikkalassa ja Lahdessa jätevedet kulkeutuvat pääasiallisesti käsittelemättöminä järviin. Joillakin alueilla on hulevesien viivytysaltaita. Ethän siis käytä hulevesikaivoa roskiksena tai kaada sinne jätevesiä.
Päijännetunneli on maailmanluokan erikoisuus: se on maailman toiseksi suurin raakavesitunneli. Viidesosa Suomessa asuvista, eli yli miljoona ihmistä, juo Päijänteen Asikkalanselältä Päijännetunnelin kautta johdettua vettä. Päijänteen vesi on laadultaan sellaista, että siitä voidaan kohtuullisin menetelmin ja kustannuksin puhdistaa juomakelpoista vettä.
Tunnuslukuja:
- Pituus 120 km.
- Vuosittain siitä otetaan yli 100 miljoonaa kuutiota vettä (mikä on vain sadasosa siitä mikä virtaa Päijänteestä mereen Kymijokea pitkin).
- Veden matka Vantaalle kulkee painovoimaisesti ja kestää noin yhdeksän vuorokautta.
- Kalliomäen voimalaitoksella Hausjärvellä tunnelin virtaama tuottaa vuosittain 6-7 GWh sähköä kantaverkkoon.
- Tunnelin suu on Asikkalanselällä Päijänteen eteläpäädyssä 26 m syvyydessä.
- Vettä käyttävät Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula, toisinaan myös Porvoo.
- Tunnelia rakennettiin 10 vuotta ja se otettiin käyttöön 1982.
- Tunnelin suunnittelu aloitettiin jo 1960-luvulla.
Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan säilyminen. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua.
Kun ihmisten suoraan vedenkulutukseen lisätään piilovesi, saadaan vesijalanjälki. Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka paljon elämäntapamme vaatii vettä. Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on lähes neljä tuhatta litraa. Siitä melkein puolet tulee ulkomaisten tuotteiden sisältämästä piilovedestä.
Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä. Piiloveden määrän voi laskea mille hyvänsä tuotteelle. Maitolitran tuottamiseen kuluu noin tuhat litraa vettä, auton valmistamiseen suunnilleen 400 000 litraa.
Vaikka vesijalanjälki on selkeä mittari, se ei yksin anna oikeaa kuvaa vedenkäytön haitoista. Suomessa raakavettä riittää kaikkeen tuotantoon. Sen sijaan kuivilla alueilla vesipula pahenee, jos tuotetaan paljon vettä vaativia vientituotteita. Taatelipakkaus on siis huonompi ostos kuin kotimainen omena.
Lisäksi on otettava huomioon vesilähde. Jos taatelinviljelyssä käytetään sadevettä, haitat jäävät pienemmiksi kuin kulutettaessa rajallisia pohjavesivaroja.
Vesi.fi / SYKE
Tiesitkö, että Suomi on ensimmäinen valtio, joka virallisesti liputtaa luonnolleen?
Vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon päivää ja Suomen luonnon vesistöpäivää.
Vuonna 2021 Suomen luonnon vesistöpäivää vietetään 28.8.2021.
Asikkalan ympäristönsuojelu haastaa jokaisen keräämään roskia viikolla 34. Erityisesti ranta-alueilta, josta ne sadevesien ja tuulen mukana kulkeutuvat vesistöihimme. Kerää roskia työ- tai koulumatkalla, etäpalaverin aikana, kauppareissulla tai iltalenkillä. Parempi roska roskiksessa kuin kymmenen kujalla.
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.
Vuonna 2021 Itämeripäivää vietetään 26.8.2021.
Tiesitkö että hiustenleikkauksellasi voit auttaa vesistöjen puhdistuksessa?
Hiukka Hyvä huovuttaa hiuskuidusta luonnonkuitumattoja, jotka toimivat öljyn imeytykseen ympäristöstä sekä kasvualustoille maanparannukseen. Nerokasta kiertotalousajattelua, eikö totta?
Haluatko lahjoittaa hiuksesi hyvään tarkoitukseen? Katso Hiukka Hyvän nettisivuilta ohjeet: