Ilmastonmuutos

Ilmatieteen laitos tunnetaan ehkä parhaiten sääennusteiden tuottamisesta.

Se on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva tiedelaitos, ja sääpalveluiden lisäksi se tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä, lähiavaruudesta ja meristä.

Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta löytää valtavasti mielenkiintoista ja helppotajuisesti avattua tietoa kuten: miten sääennuste syntyy, erilaisista sääilmiöistä, revontulista, ilmatieteen tutkimusmenetelmistä ja turvallisuudesta.

Ilmastonmuutos on osittain peruuttamaton ilmiö, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja sen tuomiin muutoksiin tulee varautua ja sopeutua. Tiedostamalla ilmastonmuutoksen vaikutukset arjessamme, voimme välttää pahimmat karikot ja hyödyntää positiiviset muutokset.

Keskivertosuomalaisen kulutuksen hiilijalanjälki on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 11 000 kiloa vuodessa.

Siinä missä hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon tuotat ilmastopäästöjä, hiilikädenjälki kertoo sen miten paljon voit jotakin tuotetta tai palvelua käyttämällä vähentää niitä. Hiilikädenjälki kuvaa siis tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaalin.

Hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki voidaan laskea standardoidulla laskentamenetelmällä. Kädenjälki on kuitenkin haastavampi suure, koska sitä verrataan aina johonkin aiemmin kehitettyyn ja käytössä olevaan ratkaisuun. Kädenjäljen suuruus riippuu siis myös siitä, mihin sitä verrataan.

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ovat jo yleisesti käytössä olevia laskennallisia suureita. Ne eivät kerro absoluuttista totuutta, mutta ovat suuntaa antavia. Samojen standardien mukaan lasketut suureet ovat keskenään vertailukelpoisia. Näin voidaan esimerkiksi rakentamisen yhteydessä valita ilmastoystävällisimmät rakennusmateriaalit ja muut rakentamisen ratkaisut. Yhä useammalle rakennustuotteelle on tehty EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristöseloste, joka sisältää standardin mukaisen hiilijalanjäljen.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. Se julkaisi elokuussa 2021 uusimman osaraportin, joka keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen ja fysikaalisiin taustoihin.

Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa.

IPCC:n perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Päätös paneelin muodostamisesta syntyi jo vuonna 1979 Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n järjestämässä ensimmäisessä Maailman ilmastokonferenssissa.

Suomi on ollut ilmastonmuutospaneelissa mukana vuodesta 1993. Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat. Suomen ympäristöministeriön asettaman IPCC-työryhmän tehtävänä on valmistella ja tukea Suomen osallistumista IPCC:n toimintaan. Työryhmän puheenjohtajana kaudella 2019–2022 toimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Muut työryhmän edustajat löydät Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. 

Asikkalan kunta on HINKU-kunta, jonka tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuoteen 2019 mennessä Asikkala oli vähentänyt päästöjään 25 %.

Ilmastopäästöt ovat pääasiassa kaasuja, joita emme paljain silmin näe, meidän voi olla vaikeaa hahmottaa, mistä päästöjä syntyy ja kuinka paljon.

Ilmastodieetti on laskuri, jonka avulla voimme laskea arvion omista päästöistämme. Kun tiedämme, mistä päästömme syntyvät, meidän on helpompi kohdistaa vähennyksiä oikeisiin asioihin omassa arjessa. Kulutusta vähentämällä, jakamista ja kierrätystä lisäämällä säästät luonnonvaroja.

Laske ilmastovaikutuksesi ja tee parempia valintoja arjessasi! Voit haastaa myös ystäväsi tai työkaverisi ja selvittää, miten voitte yhdessä vähentää päästöjä enemmän kuin yksin.

Laskurin avulla voi selvittää oman hiilijalanjälkensä tarkasti omiin tietoihin pohjautuen tai vaihtoehtoisesti nopeasti oletusarvojen avulla. Nämä oletusarvot perustuvat käyttäjän antamiin taustatietoihin. Omat laskentatulokset voi tallentaa sivustolle, joka mahdollistaa oman päästökehityksen seurannan. Omaa hiilijalanjälkeä voi verrata myös keskivertosuomalaisen kulutukseen tai laskurin täyttäneiden eri vastaajaryhmien tuloksiin.

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan meitä jokaista. Siihen tarvitaan myös suuria systeemitason muutoksia yhteiskunnissa. Yhteistyöllä saamme hillittyä ilmastonmuutosta niin, että nykyajan lapsetkin voivat kasvaa aikuisiksi ja elää tällä maapallolla.

Yleisesti aktiivinen toiminta lieventää ahdistusta. Kun voi kokea voivansa vaikuttaa asioihin, toivon näköala lisääntyy.

Panu Pihkalan tutkimusraportista voi poimia hyviä keinoja ilmastoahdistuksen lieventämiseen:

• Anna itsellesi lupa tunteiden ilmaisuun
• Etsi sosiaalista tukea
• Ylläpidä terveellisiä rutiineja
• Anna aikaa palautumiseen
• Ajattele ongelmia eri näkökulmista
• Suostu suruun
• Omaksu ongelmien ratkaisuun tähtäävä asenne
• Toimi
• Pidä taukoja ongelmista

Joskus ahdistus voi olla niin rajua, että se ajaa ihmisen toimintakyvyttömäksi. Apuja akuuttiin tai pitkäkestoiseen ilmastoahdistukseen voi kysyä opiskeluterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta. MIELI ry:n kriisipuhelin palvelee ma-su klo 15-07 numerossa 09 2525 0111.